Emily Hobhouse
Emily Hobhouse (9. huhtikuuta 1860 Liskeard, Cornwall – 8. kesäkuuta 1926 Lontoo)[1] oli brittiläinen kansalaisaktivisti ja hyväntekijä. Hänet tunnetaan parhaiten buurisodan aikaisten keskitysleirien epäinhimillisyyksien tuomisesta yleiseen tietoisuuteen.
Hänen veljensä oli sosiologi ja poliittinen kirjailija Leonard Hobhouse.[2]
Elämä muokkaa
Hobhouse asui 35-vuotiaaksi asti kirkkoherrana toimineen isänsä luona Cornwallissa. Isänsä kuoltua hän aktivoitui vapaaehtoisessa avustustyössä ja kansalaisvaikuttamisessa.[1][2] Hän teki raittiustyötä Yhdysvalloissa.[1]
Hobhouse vastusti Britannian syksyllä 1899 aloittamaa buurisotaa ja oli mukana organisoimassa sodanvastaista kansalaistoimintaa. Saatuaan tietoja brittien sodankäynnin aiheuttamista siviilien kärsimyksistä hän perusti lokakuussa 1900 rahaston keräämään avustuslahjoituksia sodasta kärsineille naisille ja lapsille, lähinnä buureille. Joulukuussa 1900 Hobhouse matkusti sotatoimialueelle Etelä-Afrikkaan ja sai luvan vierailla keskitysleireillä, joihin britit osana sodankäyntiä olivat sulkeneet Transvaalin ja Oranjen vapaavaltion koko siviiliväestön, erityisesti naiset ja lapset. Hän järkyttyi ylikansoitettujen leirien puutteellisista ja epähygieenisistä oloista sekä kenraali Horatio Kitchenerin soveltaman poltetun maan taktiikan armottomuudesta. Palattuaan keväällä 1901 Englantiin hän kertoi julkisesti havainnoistaan, jotka aiheuttivat paljon kohua. Oppositiossa olleet liberaalit nostivat asian esiin parlamentissa, joten lordi Salisburyn hallituksen oli asetettava Millicent Fawcettin johtama komitea tutkimaan leirien oloja. Hobhouse yritti vierailla Etelä-Afrikan keskitysleireillä uudelleen lokakuussa 1901, mutta tällä kertaa hänet pidätettiin Kapkaupungissa ja lähetettiin takaisin Englantiin.[2][3] Hän palasi sodan päättymisen jälkeen vuonna 1903 Oranjejoen siirtokuntaan viideksi vuodeksi tekemään avustustyötä buurien parissa.[1]
Hobhouse vieraili Etelä-Afrikassa viimeisen kerran vuonna 1913 paljastamassa ”kansallisen naismuistomerkin” (Nasionale Vrouemonument) Bloemfonteinissa. Hän huolestui tässä yhteydessä alueen intialaisväestön asemasta ja antoi tukensa Mahatma Gandhin toiminnalle.[3] Hobhouse vastusti Britannian osallistumista ensimmäiseen maailmansotaan[2] ja teki maailmansodan aikana Keski-Euroopan maiden siviileihin kohdistunutta avustustyötä. Kuoltuaan Lontoossa vuonna 1926 hänet haudattiin Bloemfonteinin naismuistomerkin luo.[1]
Muistaminen muokkaa
Hobhousen mukaan nimettiin vuonna 1969 valmistunut Etelä-Afrikan laivaston sukellusvene SAS Emily Hobhouse, jonka nimeksi vaihdettiin vuonna 1999 SAS Umkhoto.[4].
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Emily Hobhouse (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 8.7.2017.
- ↑ a b c d Emily Hobhouse (englanniksi) Spartacus Educational. Viitattu 8.7.2017.
- ↑ a b Emily Hobhouse (englanniksi) South African History Online. Viitattu 8.7.2017.
- ↑ Brief history of the S99(englanniksi) The South African Naval Museum. Viitattu 13.8.2017.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Emily Hobhouse Wikimedia Commonsissa
