Avaa päävalikko

Emil Kellenberger (3. huhtikuuta 1864 Walzenhausen30. marraskuuta 1943) oli sveitsiläinen ampuja.

Mitalit
Maa:  Sveitsi
Miesten ammunta
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Pariisi 1900 300 m, asento
Kultaa Kultaa Pariisi 1900 300 m, asentojen joukkue
Hopeaa Hopeaa Pariisi 1900 300 m, polvi
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Loosduinen 1899 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Luzern 1901 300 m vapaakivääri, asennot
Kultaa Kultaa Luzern 1901 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Luzern 1901 300 m vapaakivääri, makuu
Kultaa Kultaa Rooma 1902 300 m vapaakivääri, asennot
Kultaa Kultaa Rooma 1902 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Rooma 1902 300 m vapaakivääri, pysty
Kultaa Kultaa Buenos Aires 1903 300 m vapaakivääri, asennot
Kultaa Kultaa Buenos Aires 1903 300 m vapaakivääri, asennot, joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Buenos Aires 1903 300 m vapaakivääri, polvi
Kultaa Kultaa Milano 1922 300 m sotilaskivääri, asennot
Hopeaa Hopeaa Loosduinen 1899 300 m vapaakivääri, asennot
Hopeaa Hopeaa Loosduinen 1899 300 m vapaakivääri, polvi
Hopeaa Hopeaa Luzern 1901 300 m vapaakivääri, polvi
Hopeaa Hopeaa Rooma 1902 300 m vapaakivääri, polvi
Hopeaa Hopeaa Buenos Aires 1903 300 m vapaakivääri, makuu
Hopeaa Hopeaa Buenos Aires 1903 300 m vapaakivääri, pysty

Pariisin olympialaisissa vuonna 1900 Kellenberger voitti kultaa sotilaskiväärin kolmiasentokilpailusta tuloksella 930[1] sekä asentokilpailun joukkuekilpailusta ja jakoi polviasentokilpailun hopean tanskalaisen Anders Peter Nielsenin kanssa. Makuuasennon kilpailussa hän oli viides ja pystyasennossa kuudes.

Kellenberg voitti Luzernin MM-kisoissa 1901 kultaa sekä vapaakiväärin kokonaiskilpailussa tuloksella 948 että makuuasennossa tuloksella 341. Kellenberg uusi seuraavana vuonna Rooman MM-kisoissa vapaakiväärin kokonaiskilpailun maailmanmestaruutensa tuloksella 941. Hän voitti myös pystyasennon tuloksella 300. Buenos Airesin MM-kisoissa 1903 hän voitti jälleen vapaakiväärin kokonaiskilpailun tuloksella 969. Lisäksi hän voitti samoissa kisoissa vapaakiväärin polviasennon tuloksella 346.[2]

Kellenberger ampui vuonna 1901 vapaakiväärin 300 metrin 3 × 40 laukauksen maailmanennätyksen 948, joka paransi Lars Jørgen Madsenin kaksi vuotta aiemmin ampumaa ennätystä viidellä pisteellä. Hän paransi ennätystä vuonna 1903 lukemiin 969. Tämä ennätys pysyi voimassa kaksi vuotta, kunnes Charles Paumier du Verger rikkoi sen vuonna 1905. Kellenberg paransi 1901 myös vapaakiväärin 40 laukauksen makuuasentoennätystä. Hänen tuloksensa 341 oli seitsemän pistettä parempi kuin Jesse Wallingfordin vuonna 1899 ampuma ennätys. Louis Richardet rikkoi Kellenbergin ennätyksen vuonna 1903.[3]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 11. Otava, 1970.
  2. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 129. Otava, 1970.
  3. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 125–126. Otava, 1970.