Käpy
Käpy on paljassiemenisen kasvin emikukinto.[1][2] Paljassiemenisillä kasveilla on tavallisesti erilliset hedekukinnot eli hedekävyt ja emikukinnot eli emikävyt.[1][3][4] Nimitys käpy viittaa näistä yleensä erityisesti emikäpyyn.[1][2]
Käpy koostuu lapakosta eli kukintorangasta, jonka ympärillä on suomumaisia emilehtiä eli emisuomuja sekä havupuilla myös peitinsuomuja.[5][4][6] Toisinaan näitä käpyjen osia kutsutaan kukiksi,[5] mutta täsmällisesti määriteltynä paljassiemenisillä kasveilla ei ole kukkia.[7] Monilla paljassiemenisillä kasveilla emisuomut tai peitinsuomut paksuuntuvat ja puutuvat käpysuomuiksi kävyn kypsyessä, mutta toisilla, kuten esimerkiksi havupuihin kuuluvilla katajilla (Juniperus), ne voivat muuttua meheviksi, ja muodostaa koppisiemenisten kasvien hedelmää muistuttavan mehevän kävyn.[2]
-
Mäntykasveille tyypillinen puutunut käpy. Virginianmänty (Pinus virginiana). -
Podokarpuskasveille tyypillinen mehevä käpy. Maorinpodokarpus (Podocarpus totara). -
Käpypalmuihin kuuluvan Encephalartos transvenosusin käpyjä. -
Gnetofyytteihin kuuluvan ikilehden (Welwitschia mirabilis) käpyjä.
.jpg)
Lähteet muokkaa
- Terävä, Eija ja Kanervo, Eira: Kasvianatomia. Helsinki: Edita, 2008. ISBN 9789513752965.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c Terävä ja Kanervo: Kasvianatomia, s. 189
- ↑ a b c Kasvitiede: käpy Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 10.3.2016.
- ↑ Kasvitiede: hedekäpy Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 10.3.2016.
- ↑ a b Kasvitiede: emikäpy Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 10.3.2016.
- ↑ a b Terävä ja Kanervo: Kasvianatomia, s. 156
- ↑ Kasvitiede: peitinsuomu Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 10.3.2016.
- ↑ Kasvitiede: kukka (”Täsmällisesti rajattuna kukka tarkoittaa vain koppisiemenisten kasvien lisääntymiseen erilaistunutta rakennetta, vaikka arkikielessä usein puhutaan myös paljassiemenisten kukasta ja kukkimisesta.”) Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 10.3.2016.