Emanuel Ikäläinen

suomalainen arkkitehti ja rakennusmestari

Emanuel Ikäläinen (20. joulukuuta 1869 Keitele12. heinäkuuta 1934 Helsinki) oli suomalainen rakennusmestari ja Rakennustaito-lehden päätoimittaja.[1][2][3][4]

Emanuel Ikäläisen vanhemmat olivat puuseppä ja maanviljelijä Paavo Ikäläinen ja Reetta Jääskeläinen. Hän kävi Kuopion teollisuuskoulun 1892 ja harjoitti piirustusopintoja Ateneumin piirustuskoulussa.[1][3][4]

Ikäläinen toimi tie- ja vesirakennushallituksen rakennusmestarina vuoteen 1897 saakka, jolloin hän siirtyi Helsinkiin piirtäjäksi ja rakennustöiden valvojaksi arkkitehtien Albert Petrelius, Usko Nyström ja Vilho Penttilä arkkitehtitoimistoon. Vuonna 1903 Ikäläinen perusti yhdessä arkkitehtien Werner von Essenin ja Kauno S. Kallion kanssa arkkitehtuuritoimiston, jonka toiminta jatkui sitten kymmenisen vuotta. Ikäläinen hoiti senjälkeen omissa nimissään rakennustoimistoa Helsingissä. Hän toimi piirustusten laatijana, työnvalvojana tai taloudellisen puolen järjestäjänä lähes sadalla uudisrakennuksella. Näihin kuuluivat muun muassa Johanneslinna, Kirjatalo Oy:n Satamapalatsi Hietalahdenranta 17:ssa, Mannerheimintie 72, Laivurinkatu 39 sekä valmistuessaan Pohjoismaiden suurin autohalli Vuorikatu 14:ssa.[1][4]

Ikäläinen oli mukana rakennusmestarien omissa järjestöissä jo vuodesta 1896 alkaen avustaen kirjoituksillaan muun muassa Teollisuuslehteä. Kun Suomen Rakennusmestariliitto perustettiin vuonna 1905 Ikäläinen toimi liiton sihteerinä vuoteen 1911 saakka. Hän loi rakennusmestarien yhteistoiminnalle perustan, jolle kehittyivät Suomen Rakennusmestariliiton yhteyteen perustetut liikeyritykset Rakentajain Kustannus Oy, Tapaturmavakuutus Oy Louhi, Rakennusmestarien Eläkerahasto, Hautausapurahasto ja Rakennusmestarien Talo Oy. Ikäläisen aloitteesta perustettiin vuonna 1906 Rakennustaito-lehti ja Ikäläinen oli lehden päätoimittajana vuoteen 1913 saakka ja sen jälkeen hän kuului useita vuosia lehden avustajiin. Ikäläinen julkaisi Rakennustaito-lehdessä ja useissa muissa aikakaus- sekä päivälehdissä rakennusteollisuutta käsitelleitä kirjoituksia. Ikäläinen toimitti myös Suomen Rakennusmestariliiton vuonna 1907 julkaiseman Suomen Rakennusmestarien ensimmäisen albumimatrikkelin, joka sisälsi 946 rakennusmestarin elämäkerralliset tiedot. Suomen Rakennusmestariliitto kutsui hänet kunniajäsenekseen vuonna 1907 ja maalautti hänen muotokuvansa vuonna 1925.[1][4]

Emanuel Ikäläinen kuoli 64-vuotiaana heinäkuussa 1934 Kirurgisessa sairaalassa Helsingissä vaikean sairauden seurauksena.[2] Ikäläinen on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.[5]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Kuolleita, Helsingin Sanomat, 13.07.1934, nro 184, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 13.07.2024
  2. a b Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat, 13.07.1934, nro 184, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 13.07.2024
  3. a b Ulla Ikäheimo : Ikäheimon sukututkimus. Tutkimuksen esimerkkihenkilö Emanuel Ikäläinen 1869-1934. Ikäheimon sukukokous 31.7.2021 Rautalampi
  4. a b c d Rakennusmestari E. Ikäläinen 60-vuotias, Rakennustaito : Suomen rakennusmestariliiton ammattilehti, 21.12.1929, nro 25-26, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 13.07.2024
  5. Hautahaku.fi : Ikäläinen Emanuel