Elizabeth Gurley Flynn
Elizabeth Gurley Flynn (7. elokuuta 1890, Concord, New Hampshire – 5. syykuuta 1964, Moskova) oli yhdysvaltalainen ammattiyhdistysaktiivi ja kommunisti.[1] Flynn oli myös näkyvä naisten oikeuksien, ehkäisyn sekä naisten äänioikeuden puolestapuhuja.[2]
Elizabeth Gurley Flynn syntyi New Hampshiren Concordissa 1890, mutta hänen perheensä muutti New Yorkiin jo vuonna 1900.[2] Flynnin vanhemmat olivat työväenluokkaisia sosialisteja, ja nuori Elizabeth osallistui jo alakouluikäisenä paikallisten sosialistikerhojen toimintaan. Vuonna 1906 hän liittyi IWW:n eli Industrial Workers of the World -ammattiyhdistysliikkeen jäseneksi. Seuraavana vuonna hän lopetti koulunkäynnin osallistuakseen täysipäiväisesti IWW:n toimintaan. Flynn osallistui IWW:n free speech -kampanjoihin monissa kaupungeissa ja hänet pidätettiin useita kertoja. Flynn oli organisoimassa lakkoja Massachusettsin Lawrencessa vuonna 1912 ja New Jerseyn Patersonissa 1913. Vuonna 1916 hän keräsi avustus- ja oikeusapuvaroja Mesabin kaivostyöläisten lakkolaisille Minnesotassa. Vuonna 1918 Elizabeth Gurley Flynn oli perustamassa Workers Defense Unionia. Hän toimi järjestön sihteerinä vuoteen 1922 asti.[1]
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Elizabeth Gurley Flynn keskittyi puolustamaan ja tukemaan työväenliikkeen jäsenten, poliittisten agitaattoreiden sekä poliittisten näkemystensä vuoksi karkotusuhan alla olevien ulkomaalaisten asiaa. Flynn organisoi muun muassa varainhankintaa ryöstömurhasta tuomion saaneiden anarkistien Saccon ja Vanzettin tueksi.[1]
Vuonna 1920 Flynn oli yksi kansalaisoikeuksia puolustavan American Civil Liberties Unionin perustajista. Muita perustajajäseniä olivat muun muassa Helen Keller ja Jane Addams. Vuosina 1927–1930 Flynn toimi International Labor Defense -järjestön puheenjohtajana.[1]
Elizabeth Gurley Flynn sairastui vakavasti 1930-luvulla ja oli pitkään sivussa poliittisesta toiminnasta. Vuonna 1937 hän liittyi Yhdysvaltain kommunistiseen puolueeseen. Vuonna 1940 Flynn erotettiin American Civil Liberties Unionista, koska hän oli kommunistisen puolueen jäsen.[1]
Kommunistisen puolueen jäsenenä Flynn oli väsymätön organisaattori, kirjoitti ahkerasti ja saavutti mainetta innostavana puhujana. Vuonna 1951 Flynn ja 12 muuta kommunistisen puolueen johtohenkilöä vangittiin. Vuonna 1953 Flynn tuomittiin ulkomaalaisten rekisteröintilain eli niin sanotun Smith Act -lain perusteella kahdeksi vuodeksi Aldersonin naisvankilaan. Flynn vapautui vankilasta toukokuussa 1957. Vuonna 1961 Flynn valittiin Yhdysvaltain kommunistisen puolueen puheenjohtajaksi. Hän oli virassa kuolemaansa asti.[1]
Vuonna 1964 kumottiin laki, joka oli kieltänyt passien myöntämisen kommunisteille. Flynn sai passin ja matkusti vierailulle Neuvostoliittoon. Hän kuoli Moskovassa samana vuonna, jossa hänelle järjestettiin valtiolliset hautajaiset Punaisella torilla.[1] Sen jälkeen Flynnin ruumis tuotiin hänen toiveidensa mukaisesti Yhdysvaltoihin, jossa hänet haudattiin Chicagon Waldheim Cemetery -hautausmaalle, lähelle Haymarketin mielenosoituksen marttyyrien hautaa.[2]