Elisa Di Francisca (13. joulukuuta 1982 Jesi)[1] on italialainen florettimiekkailija, olympiavoittaja ja maailmanmestari. Di Francisca saavutti kaksi olympiakultaa Lontoon olympialaisissa 2012 sekä vielä olympiahopeaa vuonna 2016. Hänellä on seitsemän maailmanmestaruutta sekä useita Euroopan-mestaruuksia. Huhtikuussa 2021 hän oli FIE:n rankingissa toisena, mutta on ollut parhaimmillaan ensimmäinen[2].

Mitalit
Di Francisca vuonna 2014
Di Francisca vuonna 2014
Maa:  Italia
Naisten miekkailu
Olympialaiset
Kultaa Kultaa Lontoo 2012 Joukkue
Kultaa Kultaa Lontoo 2012 Yksilö
Hopeaa Hopeaa Rio de Janeiro 2016 Yksilö
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa New York 2004 Joukkue
Kultaa Kultaa Antalya 2009 Joukkue
Kultaa Kultaa Pariisi 2010 Joukkue
Kultaa Kultaa Pariisi 2010 Yksilö
Kultaa Kultaa Budapest 2013 Joukkue
Kultaa Kultaa Kazan 2014 Joukkue
Kultaa Kultaa Moskova 2015 Joukkue
Hopeaa Hopeaa Torino 2006 Joukkue
Hopeaa Hopeaa Catania 2011 Joukkue
Hopeaa Hopeaa Catania 2011 Yksilö
Hopeaa Hopeaa Rio de Janeiro 2016 Joukkue
Hopeaa Hopeaa Budapest 2019 Joukkue
Pronssia Pronssia Antalya 2009 Yksilö
Pronssia Pronssia Budapest 2013 Yksilö
Pronssia Pronssia Budapest 2019 Yksilö
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Zalaegerszeg 2005 Joukkue
Kultaa Kultaa Plovdiv 2009 Joukkue
Kultaa Kultaa Leipzig 2010 Joukkue
Kultaa Kultaa Sheffield 2011 Joukkue
Kultaa Kultaa Sheffield 2011 Yksilö
Kultaa Kultaa Legnano 2012 Joukkue
Kultaa Kultaa Zagreb 2013 Joukkue
Kultaa Kultaa Zagreb 2013 Yksilö
Kultaa Kultaa Strasbourg 2014 Joukkue
Kultaa Kultaa Strasbourg 2014 Yksilö
Kultaa Kultaa Montreux 2015 Joukkue
Kultaa Kultaa Montreux 2015 Yksilö
Kultaa Kultaa Düsseldorf 2019 Yksilö
Hopeaa Hopeaa İzmir 2006 Yksilö
Hopeaa Hopeaa Toruń 2016 Joukkue
Pronssia Pronssia Kööpenhamina 2004 Joukkue
Pronssia Pronssia Leipzig 2010 Yksilö
Pronssia Pronssia Düsseldorf 2019 Joukkue

Lontoon olympialaisissa 2012 Di Francisca kilpaili sekä yksilö- että joukkuekilpailussa. Yksilökilpailun hän aloitti toiselta kierroksella, jolla voitti libanonilaisen Mona Shaiton. Kolmannella kierroksella Di Francisca voitti saksalaisen Carolin Golubytskyin 15–9 ja puolivälierissä japanilaisen Chieko Sugawaran samoin lukemin. Välierissä hän voitti eteläkorealaisen Nam Hyeon-Huin 11–11 ja loppuottelussa italialaisen Arianna Errigon 12–11.[3] Di Francisca miekkaili myös joukkuekilpailussa jokaisella kierroksella, kun Italia saavutti olympiakultaa.[4] Neljä vuotta myöhemmin Di Francisca osallistui yksilökilpailuun. Hän voitti toisella kierroksella hongkongilaisen Lin Po Heungin ja kolmannella kierroksella puolalaisen Hanna Łyczbińskan. Puolivälierissä Di Francisca voitti kiinalaisen Liu Yongshin 15–10 ja välierissä tunisialaisen Inès Boubakrin 12–9. Loppuottelussa venäläinen Inna Deriglazova oli kuitenkin parempi luvuin 12–11.[5]

Lähteet

muokkaa
  1. Elisa Di Francisca EFC. Viitattu 1.4.2021. (englanniksi)
  2. Elisa Di Francisca FIE. Viitattu 1.4.2021. (englanniksi)
  3. 2012 Summer Olympics - Foil, Individual, Women Olympedia. Viitattu 1.4.2021. (englanniksi)
  4. 2012 Summer Olympics - Foil, Team, Women Olympedia. Viitattu 1.4.2021. (englanniksi)
  5. 2016 Summer Olympics - Foil, Individual, Women Olympedia. Viitattu 1.4.2021. (englanniksi)