Elias Niemelä

Elias Niemelä (14. huhtikuuta 1847 Virolahti – 5. kesäkuuta 1910 Virolahti) oli suomalainen Virolahden Pitkäpaadessa asunut merimies, laivapuuseppä, majakanvartija ja kansanrunoilija.

Niemelän vanhemmat olivat luotsi Matti Henrikinpoika Niemelä ja Liisa Juhanantytär Reinikkala. Oman kertomansa mukaan Niemelä ei käynyt päivääkään koulua mutta hän oppi kuitenkin jossain luku- ja kirjoitustaidon. Hän lähti merille luultavasti jo 15-vuotiaana 1862 ja kävi muun muassa Välimerellä saakka. Hän kirjoitti 1870-luvulla kaksi runokäsikirjoitusta joille ei kuitenkaan löytynyt julkaisijaa. 1900-luvun alussa Eliaksen runoja ja suorasanaista tekstiä julkaistiin lähiseudun sanomalehdissä (Haminan Sanomat, Säkkijärven Sanomat, Koitar). Kirjoitusten aiheet liittyivät yleensä merimieselämään, uskontoon ja Virolahden paikallishistoriaan muun muassa kansantaruihin.

Niemelä oli naimisissa vuodesta 1872 Juliana Eliaantytär Ollin kanssa.

Pitkäpaasi-Seura pystytti muistokiven Elias Niemelän haudalle vuonna 1960.

Teoksia

• Hukkunut veli : runokäsikirjoitus. 1871
• Kaleva lakki : runokäsikirjoitus. 1873, ilmestyi painettuna nimellä Kaleva lakki : lukemisia nuorisolle : runollista, toim. Marketta Leander ja Marketta Palolahti. Pitkäpaasi-seura, 2010.

Lähteet

• Elias Niemelä. Kymenlaakson kirjailijat. 1.4.2011. Arkistoitu 29.4.2013.
• Kari Niemelä : Elias Niemelä ja Kaleva lakki, Virolahden Tulkit 17 : Virolahden Tulkit ry Sukuyhdistyksen tiedotuslehti 10.6.2011^{[vanhentunut linkki]}
• Pitkäpaasi-seuran sivut : Elias Niemelä