Eino Julius Vänttinen (13. huhtikuuta 1897 Joroinen24. elokuuta 1973 Loimaa[1]) oli Suomen puolustusvoimien everstiluutnantti ja sodanaikainen jalkaväkirykmentin komentaja.

Vänttinen osallistui vuoden 1918 sotaan Karjalan ryhmän toisessa divisioonassa ja kävi tämän jälkeen Viipurin 2. upseerikokelaskurssin. Tämän jälkeen hän palveli Viestirykmentissä ja kävi Kadettikoulun kuuntelukurssin 1922-1923 sekä kapteenikurssin 1928. Hän jatkoi Viestirykmentissä komppanianpäällikkönä ja aliupseerikoulun johtajana.

Talvisodan sytyttyä hän komensi Erillinen pataljoona 5:ttä. Välirauhan aikana hän toimi mm. JR 4:n komentajana. Jatkosodan syttyessä hänet määrättiin mm. Käkisalmen suunnalla taistelleen Jalkaväkirymentti 43:n komentajaksi. Hyökkäysvaihene päätyttyä rykmentti lakkautettiin ja Vänttinen siirrettiin koulutustoimiston päälliköksi ja toimi sittemmin koulutuskeskuksen ja aliupseerikoulun johdossa. Vuoden 1944 torjuntataistelujen alettua Vänttinen nimitettiin väliaikaisesti JR 49:n komentajaksi. Sodan jälkeen hän toimi linnoitusupseerina, henkilötäydennyskeskuksen päällikkönä ja JR 1:n aliupseerikoulun johtajana sekä pataljoonankomentajana. Myöhemmin Vänttinen on toiminut mm. opettajana Loimaalla.

Ylennykset: vänrikki 12.8.1919, luutnantti 16.5.1921, kapteeni 1928, majuri 30.11.1932, everstiluutnantti 29.11.1940.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kuolleita. Helsingin Sanomat, 8.9.1973, s. 9. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 21.4.2018.