Jalkaväkirykmentti 43 (jatkosota)
Jalkaväkirykmentti 43 (JR 43) oli Suomen puolustusvoimien jatkosodan aikainen Päijänteen sotilasläänin perustama jalkaväkirykmentti, joka kuului 10. divisioonaan.
| Jalkaväkirykmentti 43 | |
|---|---|
| Toiminnassa | 18.6. - 6.12.1941 |
| Valtio |
 Suomi |
| Puolustushaarat | Maavoimat |
| Aselajit | Jalkaväki |
Perustaminen muokkaa
- Esikunta ja esikuntakomppania. Rykmentin esikunta, kranaatinheitin- ja tykkikomppania sekä rykmentin kolonna muodostettiin Mikkelin alueen miehistä.
- I pataljoona (I/JR 43) koostui Ristiinan, Anttolan ja Suomenniemen pitäjien miehistä.
- II pataljoona (II/JR 43) koostui Mäntyharjun miehistä.
- III pataljoona (III/JR 43) koostui Pertunmaan, Joutsan ja Luhangan miehistä. 7. komppania (7/III/JR43) koostui pertunmaalaisista ja perustettiin Lihavanpään kansakoululla.
- 13. komppania eli kranaatinheitinkomppania (13./JR 43)
- 14. komppania eli tykkikomppania (14./JR 43)
- Kolonna (Kol./JR 43)
Puolustusvoimien materiaalitilanne oli jatkosodan alkaessa huomattavasti parempi kuin talvisodan alussa, mutta aivan kaikilta osin ei rykmentin määrävahvuuksia saavutettu.
Komentaja(t) muokkaa
Rykmentinkomentajana oli perustamisesta 19. kesäkuuta 1941 lakkauttamiseen 6. joulukuuta everstiluutnantti Eino Vänttinen.[1]
Taistelut muokkaa
- Nuijamaa
- Hiitola
- Kaukola
- Hytinlahti
- Timoskala
- Räisälä
- Tiuri
- Lähdekorpi
- Humalainen
- Kiviniemi
- Lipola
- Kirjasalo
- Lempaala
Rykmentin hyökkäysvaiheen tappiot olivat kaatuneina 334 ja haavoittuneina 939. Lisäksi rykmentin tappioita lisäsi 15 kadonnutta eli yhteensä 1 288 miestä.[2]:
Lakkauttaminen muokkaa
Rykmentti lakkautettiin 6. joulukuuta 1941. I/JR 43 alistettiin 1. joulukuuta 1941 jalkaväkirykmentti 1:lle. II/JR 43 kotiutettiin ja he irtautuivat etulinjasta 2. joulukuuta ja aloittivat siirtymisen Mäntyharjulle, josta heidät kotiutettiin 9.-10. joulukuuta.
Lähteet muokkaa
- Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.
Viitteet muokkaa
- ↑ Jatkosodan tiellä, s. 241–259. 'Jatkosodan suomalaisjoukot ja niiden komentajat', laatinut Mikko Kohvakka. toim. Marko Palokangas. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, 2004. ISBN ISBN 951-25-1522-9.
- ↑ Digitaaliarkisto digi.narc.fi. Viitattu 29.9.2016.