Eino Rautaruoho

suomalainen kuvataiteilija

Eino Rautaruoho (1900 Kuhmoinen5. lokakuuta 1979) oli suomalainen Koskenpäällä asunut kansantaiteilija, säveltäjä sekä taidemaalari. Hän työskenteli kyläseppänä, autokorjaamossa ja myllärinä. Autokorjaamossa hän oppi hitsausmenetelmän, jota hän käytti patsaita tehdessään.[1][2]

Eino Rautaruoho, mylläri ja kuvataiteilija

Itseoppinut Rautaruoho teki veistoksensa romumetallista hitsaamalla ja hän oli tällä alalla uranuurtaja Suomessa. Rautaruohon teoksia oli esillä Suomen Taideakatemian 3-vuotisnäyttelyssä 1965 ja Bratislavassa Tšekkoslovakiassa 1966. Erityistä huomiota herätti 235 senttimetriä korkea Kukko, joka oli tehty vanhoista maataloustyökaluista kuten viikatteen teristä ja lapioista. Rautaruoho oli myös kansanpelimanni, hänen instrumentteinaan olivat viulu ja saha.[1][3][2]

Veistoksia

muokkaa
  • Haikara-veistos. Koskenpään kunnantalo 1967
  • Karhupatsas. Jämsä 1967
  • Kukko. Koskenpää-Keuruu-tien varrella 1965
  • Piru.
  • Maahenki.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Päivi Ketolainen : Rautaruoho : ei maksa paljon ihmisen ilo. Jämsän Kotiseutuyhdistys 2014 ISBN 9789526826905

Televisio-ohjelma

muokkaa
 
Rautaruohon Kukko Koskenpäällä Keuruuntien varrella lähellä Rautaruohon kotia.

TV1:n Viihdetoimitus tuotti 1969 Eino Rautaruohosta viihteellisen dokumenttiohjelman Sitä kuusta kuuleminen – Eino Rautaruoho. Ohjelma kuvattiin Rautaruohon kotimaisemissa Koskenpäällä. Käsikirjoittaja ja ohjaaja oli Erkki Pohjanheimo. Kuvaajana toimi Matti Kurkikangas. Filmille kuvattu ohjelma esitettiin Yle TV1:ssä 28.1.1969 ja uusittiin 5.5.1989. Kesto on 34’55”. [4][5]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Suomen Kuvataiteilijamatrikkeli : Eino Rautaruoho
  2. a b Käki, Matti & Kojo, Pauli & Räty, Ritva: Mitä Missä Milloin 1967. Kansalaisen vuosikirja, s. 71. Otava, 1966.
  3. Museo24 : Jämsän Karhupatsas
  4. Helsingin Sanomat 28.1.1969, tv-palsta
  5. Helsingin Sanomat 20.2.1970, s 9, ”Julkisuus toi turisteja ja vei työrauhan”