Avaa päävalikko

Einar Fieandt (29. heinäkuuta 1879 Padasjoki25. tammikuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen kouluneuvos, filosofian tohtori, eläintieteilijä, filatelisti ja kirjailija.

Einar Fieandtin vanhemmat olivat varatuomari, kunnallisneuvos Karl Konstantin Fieandt (1850–1940) ja Inez Johanna Stormbom. Hän oli naimisissa vuodesta 1913 Karin Alfhild Erikssonin kanssa.

Fieandt pääsi ylioppilaaksi 1899 Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta ja opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1904 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1916.

Fieandt toimi maantieteen ja luonnonhistorian opettajana eri oppikouluissa ja hän oli Viitasaaren yhteiskoulun rehtori 1909–1911 sekä Viipurin Uuden Yhteiskoulun rehtori 1912–1914. Vuodesta 1926 Fieandt toimi kouluneuvoksena kouluhallituksen palveluksessa. [1][2]

Fieandt toimi Suomen Filatelistiseuran puheenjohtajana 1921–1936 ja Suomen Postimerkkilehden päätoimittajana 1922–1936. Suomen Filatelistiseura on jakanut vuodesta 1941 Einar Fieandt-mitalia ansioituneille filatelisteille.

Fieandt sävelsi ja sanoitti Lottien laulun.

TeoksiaMuokkaa

  • Luode- ja vuoksiteoriat ennen ja nyt. Suomen maantieteellisen yhdistyksen julkaisuja 7.
  • Ihmisen polveutuminen. Ylioppilaiden keskusteluseuran julkaisuja n:o 2. Otava 1910
  • Luonnontieto : kansakouluja varten, tekijät K. E. Kivirikko ja Einar Fieandt. 3. painos, Valistus 1910, 16. painos 1927
  • Friedrich Junge ja nykyaikainen luonnonhistoriallinen opetusmenetelmä, teoksessa Viipurin uusi yhteiskoulu : kertomus lukuvuodelta 1913-1914. Viipuri 1914
  • Über das Wurzelgebiet des Nervus hypoglossus und den Plexus hypoglosso-cervicalis bei den Säugetieren, väitöskirja. Helsingfors 1914
  • Muutamista uusista kotityötehtävistä luonnonhistorian opetuksen yhteydessä, teoksessa Sortavalan lyseo : kertomus lukuvuodelta 1914-1915. Sortavala 1915
  • Opettajan arvostelu- ja muistikirja; tekijät Albert Bruun ja Einar Fieandt. Valistus 1916, 2. painos 1923, 3. painos 1926, 6. painos 1939 (ilmestyi myös ruotsiksi nimellä Censur- och anteckningsbok för lärare)
  • Suomen suorasiipiset : Orthoptera Fenniae. Otavan hyönteiskirjasia n:o 1. Otava 1916
  • Helluntai-ilta Kullasvuorella : seitsenkuvaelmainen satunäytös. Valistus 1921
  • Ihmeellinen luonto : luonnontieteellisiä kertomuksia, kuvauksia ja näytelmiä nuorisolle. Valistus 1921
  • Ohjeita muoto-opillisen kasviston järjestämistä ja Linnén luokkien oppimista varten. Valistus 1921
  • Pieni perhoskirja. Luonnontieteellisiä kuvastoja no 1. Helsingin suomalainen kirjakauppa 1921 8ilmestyi myös ruotsiksi nimellä Lilla fjärilboken)
  • Tutkimuskaavoja muutamien helposti määrättävien hyönteisten nimittämistä varten : hyönteisiä keräävien oppilaiden käytettäväksi. Valistus 1921
  • Aunus-merkit ja niiden väärennykset : filatelinen tutkimus. Suomen filatelistiseuran julkaisuja n:o 1. Suomen postimerkkilehti, Lappeenranta 1922
  • Hämeen rata : Riihimäki-Jyväskylä : näkökohtia sen puolesta. Tekijä, Jyväskylä 1922, Helsinki 1923
  • Pohjolan lintuja; Mela-Kivirikon mukaan sommitteli Einar Fieandt. Luonnontieteellisiä kuvastoja no 2. Helsingin suomalainen kirjakauppa 1923, 2. laaj. painos 1924 (ilmestyi myös ruotsiksi nimellä Nordiska fåglar)
  • Ilvola : eläinopillinen runovalikoima, koonneet Einar Fieandt ja Helmi Krohn. WSOY 1924
  • Suomi-äidin tyttäret : runopukuinen kuvaelma. Tekijä, Helsinki 1924
  • Varjokuvia Suomesta : maamme luontoa, talouselämää ja henkistä viljelyä valaiseva, 500 diapositiivia käsittävä kuvasarja kouluja ja maamme tunnetuksi tekemistä varten, laatinut Einar Fieandt. Tekijä, Helsinki 1926, uusi painos Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2001
  • Vapaudenajan koulunuudistuspyrkimykset. Tekijä, Helsinki 1931
  • "Jyväskylän horisontti" : niitä näitä suomalaisuuden ja erään suomenkielisen koulun historiasta. Tekijä, Helsinki 1932
  • Suomalaisen partiotyttöliiton nuotiomenot, tekijät Hilja Vilkemaa ja Einar Fieandt. Suomalaisen partiotyttöliiton julk. 2. Tekijä, Helsinki 1932

LähteetMuokkaa