Egyptinkobra
Egyptinkobra (Naja haje) eli kleopatrankobra tai aspiskäärme on erittäin myrkyllinen käärme. Se on kymmenen kertaa niin myrkyllinen kuin silmälasikäärme. Egyptinkobra elää Saharan, Pohjois-Afrikan ja Arabian niemimaan savanneilla, kuivissa metsissä ja puoliaavikoilla. Se voi kasvaa lähes kolme metriä pitkäksi. Muiden kobrien tavoin se kohottaa päänsä ilmaan tuntiessaan itsensä uhatuksi ja levittää niskansa leveäksi hupuksi. Jos tämä ei saa tunkeilijaa perääntymään kobra lähestyy ja valmistautuu iskuun. Egyptinkobran kuonon rostraalisuomu on hyvin pieni verrattuna samannäköiseen eteläafrikkalaiseen juovakuonokobraan (Naja annulifera), jonka rostraalisuomu on laajentunut. Egyptinkobra jaetaan kolmeen alalajiin: ruskea nimialalaji, lähes musta marokonkobra (N. h. legionis) ja keltainen arabiankobra (N. h. arabica), jolla on musta pää ja kaula. Egyptinkobran ravintoon kuuluvat muut käärmeet, sammakot, pikkunisäkkäät, linnut ja niiden munat. Se munii 10–20 munaa. [1]
Egyptinkobra | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Matelijat Reptilia |
Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
Alalahko: | Käärmeet Serpentes |
Heimo: | Myrkkytarhakäärmeet Elapidae |
Suku: | Kobrat Naja |
Laji: | haje |
Kaksiosainen nimi | |
Naja haje |
|
Katso myös | |
Kerrotaan, että Egyptin kuningatar Kleopatra valitsi egyptinkobran, kun hän vuonna 30 eaa. teki itsemurhan eli antoi myrkkykäärmeen purra itseään. Lajin myrkky onkin hyvin voimakasta hermomyrkkyä, jolloin vain 15 milligrammaa riittää riistämään ihmisen hengen. Egyptinkobra esiintyy myös Tutankhamonin kuolinnaamiossa, jossa käärme kuvataan uhkausasennossa, aivan kuin se haluaisi suojella hallitsijaa.[2]
LähteetMuokkaa
Aiheesta muuallaMuokkaa
- ITIS: Naja haje (englanniksi)
- The University of Adelaide, Australia, Clinical Toxinology Resources: Naja haje (englanniksi)