Eero Aven

suomalainen iskelmälaulaja, säveltäjä ja sanoittaja

Eero Henrik Iivari Aven (20. elokuuta 1941 Pielisjärvi7. huhtikuuta 2020 Heinola[1]) oli suomalainen iskelmälaulaja, säveltäjä ja sanoittaja. Avenin ensilevytykset syntyivät 1960-luvun lopulla ja hän teki musiikkia niin säveltäjänä, sanoittajana, sovittajana kuin esiintyvänä taiteilijanakin.

Eero Aven vuonna 2014.

Elämä muokkaa

Avenin ensimmäisen singlen julkaisi Sonet vuonna 1969. Seuraavat kaksi singleä tulivat vuosina 1971–1972 Fonovoxin kautta ja tätä seuraavat neljä singleä Love Recordsin kautta. Tämän jälkeen hän siirtyi M&T Productionin artistiksi. Siellä syntyivät myös hänen ensimmäiset pitkäsoittolevynsä. Albumista Elämäntoveri Aven sai uransa ainoan kultalevyn.

Eero Aven asui Heinolassa. Hän myös vaikutti pitkään Heinolan kunnallispolitiikassa.[2] Hän oli kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1993–2015. Hän edusti valtuustokautensa aikana kaikkiaan neljää puoluetta, SMP:tä, keskustaa, SDP:tä ja perussuomalaisia.[3]

Avenilla on neljä lasta.[4]

Diskografia muokkaa

Studioalbumit muokkaa

Kokoelma-albumit muokkaa

Singlet muokkaa

  • ”Aina aina” / ”Tuo suru jonka sain” (1969)
  • ”En sisään jää” / ”Katua kuljen” (1971)
  • ”Chilly-chilly boo-boo” / ”Vanhan polun varrella” (1972)
  • ”Polttava rakkaus” / ”Rakkaus on surullinen juttu” (1973)
  • ”Sua kaipaan mua kaipaamaan” / ”Se jokin sinulla on” (1974)
  • ”Sinä, sinä, sinä” / ”Olen rakastunut” (1975)
  • ”Sirpaleet” / ”Matalan torpan balladi” (1976)
  • ”Elämäntoveri” / ”Älä jätä minua yksin” (1979)
  • ”Ruusuni mun” / ”Lentojätkä” (1980)
  • ”Kauniit muistot” / ”Sinä tyttöni pieni kultakutri” (1981)
  • ”Kullanmuruseni” / ”Siirtolaisen tie” (1982)
  • ”Tuhlarin tunteet” / ”Lemmenlaulu” (1983)
  • ”Rakkaussuhde” / ”Hopeahapset” (1984)
  • ”Ruusujen tanssiessa” / ”Sokeripalanen” (1984)
  • ”Kuihtuneet ruusut” / ”Itkevä laulu” (1985)
  • ”Surusilmät” / ”Tunturikukkia” (1985)
  • ”Menneisyys” / ”Pieni nukke” (1986)
  • ”Ruusuiset terveiset” / ”Piitterin humppa” (1986)
  • ”Jäin hurmioon” / ”Ystävän jos menetän” (1987)
  • ”Kylmän kukkia” / ”Laulava sydän” (1987)
  • ”Miksi” / ”Jäin hurmioon” (1987)
  • ”Valkea ruusu” (1988)
  • ”Jurmalan taikaa” / ”Syksyn viimat” (1988)
  • ”Laulakaamme haaveet takaisin” / ”Muistojen hurmaa” (1989)
  • ”Kulkurin tanssit” / ”Rakkaussuru” (1990)
  • ”Mandoliini krapula” / ”Tunteiden värinää” (1994)
  • ”Ystävän kyyneleet” / ”Kaunista unelmaa” (1997)
  • ”Uutta potkua elämään” / ”Rakkausballadi” (2000)
  • ”Kesämökkitwist” / ”Vain kaksi kalaa” (2002)
  • ”Molli-Jorin naiset” (2002)
  • ”Marina” / ”Sinua ikävöin” (2003)
  • ”Salarakas” (2005)
  • ”Miljoona ruusua” / ”Polttava rakkaus” / ”Enkeleitä toisillemme” (2006)
  • ”Sydämen asialla” (2007)
  • ”Kaipuun kukka” (2013)
  • ”Kit­ti­län Mark­ki­nat Ril­lu­ma­rei” (20??)[5]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Vatka, Miia: Hymy: Laulaja Eero Aven on kuollut iltalehti.fi. 7.4.2020. Viitattu 7.4.2020.
  2. Niemi, Ari: Aven jätti perussuomalaiset ja politiikan Itä-Häme. 17.2.2015. Viitattu 13.1.2021.
  3. https://www.itahame.fi/paikalliset/798686
  4. Hymy: Laulaja Eero Aven on kuollut Ilta Sanomat. 7.4.2020. Viitattu 7.4.2020.
  5. Kittilälehti: Ei markkinatansseja ilman Eero Avenia Kittilälehti.  ?. Viitattu 4.5.2022. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla muokkaa