Wikipedia

Edistys (historia)

olosuhteiden paraneminen, ajassa tapahtuva myönteinen kehitys
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Johdannon määritelmä ja muukin osa tarvitsee lähteet, koska niitä ei tuolla muotoilulla löydy leipätekstistä. Lisäksi tekstissä on muutakin lähteetöntä omaa ajattelua, joka ei kuulu wikipediaan, ja ehkä koko artikkeli on mielipidekirjoitus jota on vahvistettu satunnaisilla lähteillä. Päiväykset suomennettava.

Edistys tarkoittaa yhteiskunnan kehittymistä ajan mittaan esimerkiksi tieteen, teknologian, modernisaation, vapauden, demokratian, eliniän, elämänlaadun, saastettomuuden ja muun suhteen. Mittareina voidaan käyttää taloustieteellistä dataa, teknisiä innovaatioita, politiikan tai lainsäädännön muuttumista, elinikää ja sairauden ja vammautumisen riskejä.

Toiset kiinnittävät huomiota siihen, että useimmilla mainituilla mittareilla yhteiskunnat ovat kehittyneet vuosisatojen ajan, joillain kiihtyvästi. Toisaalta ympäristöongelmista osa lievenee ja osa pahenee, ja ydinsodan uhka syntyi vasta 1900-luvulla.

Lännessä tyypillistä on ajatus suoraviivaisesta etenemisestä, ja se vahvistui 1800-luvulla alkaneen nopean talouskasvun ja kehityksen myötä. Jotkut ajattelevat, että kehitys vain kiertää kehää, ja Hegel, Marx ym. uskoivat spiraalimaiseen dialektiseen kehitykseen.

Esimerkkejä muokkaa

 
Eliniänodote 1800, 1950 ja 2015

Merkittäviä edistysaskelia ovat ravitsemuksen paraneminen, elinajanodotteen piteneminen, köyhyyden ja väkivallan väheneminen, sekä vapauden, tasa-arvon ja lukutaidon lisääntyminen.[1]

Toisaalta teollisuusyhteiskunta johti myös monien saasteiden lisääntymiseen. Vaikka viime vuosikymmeninä länsimaissa kaupunki-ilma on puhdistunut ja moni ympäristöongelma kehittynyt pahempaan suuntaan, eräät muut ovat kehittyneet huonompaan suuntaan. Ydinsodan uhkakin kehittyi vasta 1940-luvulla, joskin Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991 sen riskiä on pidetty pienempänä. Uusi teknologia tuottaa jatkuvasti sekä uhkia että mahdollisuuksia. Myös väestönkasvun on nähty sekä johtaneen ihmiskunnan vaurastumiseen ja ideoiden määrän tieteen edistymiseen että aiheuttaneen eräillä alueilla vakavia ongelmia.lähde?

Talouskasvu muokkaa

Menneiden 200 vuoden aikana elintaso nykypäivän rikkaissa maissa on ainakin kymmenkertaistunut.[2]Suomessa talous kasvoi keskimäärin 2,9 % vuodessa 1860–2009 eli 24-kertaiseksi. Vain Japanissa kasvu oli nopeampaa.[3]

Vuonna 2019 tuotanto ja kulutus henkeä kohden ovat maailmassa kymmenkertaisia vuoteen 1820 nähden, Suomessa 30-kertaisia, köyhimmässäkin maassa, Keski-Afrikan tasavallassa, 2,5-kertaistuneet vuodesta 1800. Rikkaus lisää selvästi onnellisuuttakin. Vuonna 1800 ihmisistä 85-95 % eli 2 dollarilla päivässä, nykyisin alle viidennes. Elinikä on pidentynyt ja ravitsemus parantunut.[4]

Suomessa arvioidaan kansantulon 6–12-kertaistuvan 2007–2107 (eli bruttokansantulo kasvaisi 500–1100 %).[4]

Vaurastumisen syynä on työn tuottavuuden kasvu teollisen vallankumouksen ansiosta. Esimerkiksi vuonna 1760 puuvillapaunasta syntyi kangas 18 työtunnissa mutta sata vuotta myöhemmin se syntyi 1,5 tunnissa eli työn tuottavuus nousi 1 100 %.[5]

Teollinen vallankumous alkoi yksinkertaisista keksinnöistä, jotka olisi voitu tehdä ehkä jo pari tuhatta vuotta aiemmin. Nicolas Baumardin mukaan Englantiin kertynyt vauraus ja syntyneet olot mahdollistivat kehittelyn, "oli varaa ajatella". Severi Luodon tutkimuksen perusteella myös kylmä ilmasto näyttäisi vahvistavan pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta ja innovaatioita. Teollisen vallankumouksen takana saattaa olla monen tekijän yhteisvaikutus.[5]

Niukoissa oloissa ihmiset ovat väkivaltaisia, materialistisia, suvaitsemattomia, epäluottavaisia ja jo nuorina lisääntyviä.[5]

Köyhyyden väheneminen muokkaa

YK:n tavoite puolittaa äärimmäinen köyhyys vuosina 1990–2015 ilmeisesti toteutui etuajassa. Vuonna 1990 ihmisistä 43 % eli alle 1,25 dollarilla päivässä, vuonna 2008 enää 22 %, ja alustavien lukujen mukaan lasku on jatkunut. Vuonna 1981 osuus oli 52 % ja lukumääräkin hieman suurempi. Ensimmäistä kertaa sekä äärimmäisen köyhien väestöosuus että heidän lukumääränsä vähenivät kaikilla kuudella alueella (vuodesta 2005). Saharan eteläpuolisessa Afrikassa äärimmäinen köyhyys koski ensi kerran alle puolta kansasta (47 % vuonna 2008). Itä-Aasiassa alle 1,25 dollarilla päivässä eli 77 % vuonna 1981 ja 14 % vuonna 2008. Luvuissa on korjattu inflaatio ja ostovoima. Tämä tapahtui tuoreista ruoka-, polttoaine- ja finanssikriiseistä huolimatta.[6][7]

Expressen-lehti uutisoi tutkimuksen "Maailma vain paranee" ja lisää, että lapsikuolleisuus on pudonnut lähes 40 % kolmessakymmenessä vuodessa, HIV tappaa yhä harvempia, lukutaidottomuus on puolittunut vuodesta 1970, "kaikki menee oikeaan suuntaan". Keskeisessä roolissa tässä olivat talouskasvu ja kauppa.[8]

Lapsikuolleisuus muokkaa

Ruotsalaislapsista kuoli alle viisivuotiaina 1800-luvun alussa 30–40 %, 1900-luvun alussa enää 15 %, nyt 0,3 %. Suomessa luvut ovat samankaltaisia.[1] Vuonna 1923 joka kymmenes suomalaisvauva kuoli, nyt joka toinen tyttövauva elänee satavuotiaaksi.[9] Suomessa lapsen riski tulla tapetuksi oli vielä 1950-luvulla 18-kertainen.[9]

Lapsikuolleisuus on vähentynyt historiallisen nopeasti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 2005–2010, 5,9 prosentin vuosivauhdilla. Ainakin Keniassa syynä ovat terveydenhoito ja alueen talouskasvu.[10][11]

Veden saanti muokkaa

Jo 2,6 miljardin ihmisen vedensaanti on parantunut huomattavasti vuoden 1990 jälkeen.[1]

Ympäristö muokkaa

Suomessa ympäristön tila on paljon parempi kuin vuonna 1983. Tuolloin vesistöjä kuormitettiin suurilla fosfori- ja typpikuormilla, moni järvi ja joki oli uimakelvoton, niissä oli kuolleita kaloja ja leväpuuroa. Nyt useimmat vesistöt ovat luokaltaan hyviä tai erinomaisia. Vuonna 1983 Euroopan metsät kärsivät happosateista, nyt koko sanakin on vieras.[9]

Suomessa autoliikenteen moninkertaistumisesta huolimatta pakokaasupäästöt ovat vähäisempiä ja Helsingin ilma paljon puhtaampaa kuin vuonna 1983. Hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin kasvaneet. Merikotkia, ilveksiä, karhuja ja valkoselkätikkoja on moninkertainen määrä.[9]

Väkivalta muokkaa

Harvardin psykologian professori Steven Pinkerin mukaan ihmiset luulevat nykyaikaa väkivaltaiseksi, vaikka asia on päinvastoin. Ihmismieli vain luonnostaan painottaa tämänhetkisiä uhkia.[12] Kaikenlainen väkivalta on Pinkerin mukaan vähentynyt.[13]

Keskiajan Euroopassa tappaminen väheni 35. osaan, ja myöhemmin orjuus, julmat rangaistukset ja kevytmieliset teloitukset on lopetettu.[12] Keskiajalla tappaminen, kidutus tai vaikkapa nenän leikkaaminen olivat paljon yleisempiä.[12]

Englannissa keskiajalla murhakuoleman riski oli 50-kertainen nykyiseen nähden ja riski on laskenut systemaattisesti. Kaikissa tutkituissa länsimaissa on vastaava ilmiö.[13]

Vuonna 2005 väkivaltaiset kuolemat olivat enää murto osa siitä, mitä 1900-luvulla. Jo valtioiden syntyminen vähensi väkivaltaa huomattavasti: (yhteiskuntasopimusteorian luonut) Hobbes oli oikeassa ja (jaloista villeistä puhunut) Rousseau väärässä. Rahan, finanssi-instituutioiden, ajanmittauksen ja kuljetuksen kehittyminen kannusti ryöstelyn sijaan kaupankäyntiin.[13]

Toisen maailmansodan jälkeen on nähty pitkä rauhanaika. Syynä tähän ovat mm. sodan tuhoisuus, demokratian leviäminen, maailmankaupan lisääntyminen ja se, että ihmisoikeuksien arvo on asteittain ohittanut kansallisen ja etnisen suuruuden arvon.[12]

Vaihtoehtoinen teoria: vasta 500 vuotta sitten väkivalta alkoi vähetä muokkaa

Osa tutkijoista vastustaa Jared Diamondin, Steven Pinkerin ym. käsitystä kivikauden sotaisuudesta. Heidän mukaansa väkivalta, teloitukset ja kidutus ovat eri asioita, mutta sodissa tappaminen olisi ollut harvinaista. Kuolettava väkivalta olisi heidän mukaansa lisääntynyt merkittävästi vasta maanviljelykseen siirryttyä noin 10 000–12 000 vuotta sitten, kun oli maata, jota puolustaa tai anastaa ja sittemmin valtioita. Vasta 500 vuotta sitten väkivalta olisi alkanut vähentyä, kunnes se on nyt laskenut kivikauden tasonkin alle. Gómezin ym. mukaan useimmat nisäkäslajit tappavat vain 0,3 % lajitovereistaan, ihmisapinat 1,8 % ja varhaiset ihmislajitkin vain 2 %, eivät 25 %. Pinkerin mukaan valtiot vähensivät väkivaltaa. Antropologi Michael Wilsonin tutkimukset 18:sta simpanssiyhteisöstä jopa 416 vuoden ajalta osoittivat, että kaksi kolmasosaa väkivaltaisesti surmatuista 152 simpanssista kuoli yhteenotoissa ulkopuolisten urosryhmien kanssa.[14]

Lainsäädäntö muokkaa

Myös 1700-luvun "humanitaarinen vallankumous" muutti vanhoja julmia käytäntöjä. Vielä 1700-luvun Englannissa kuolemantuomio oli säädetty 222 rikoksesta kuten oleskelu mustalaisten seurassa tai vahva todiste pahansuopuudesta 7-14-vuotiaassa lapsessa; vuonna 1863 niitä oli enää 4. Vastaavasti 1600-1700-lukujen Pohjois-Amerikassakin mm. varkaus, aviorikos ja homoseksi tuottivat kuolemantuomion, nykyään vain murha, siitäkin enää 50 vuodessa ja muualla länsimaissa kuolemantuomiota ei enää ole. Useimmissa Euroopan maissa kuolemantuomio poistettiin viimeisten 50 vuoden aikana ja jo sitä ennen se oli vähentynyt rajusti.[13]

Myös noitavainot, kaksintaistelut, veriurheilu, velkavankeus, ja uskonnolliset syytökset on poistettu. Viimeisenä orjuuden lakkautti Mauritania, vuonna 1980. Kirjapainotaito saattoi edesauttaa tätä suuresti, vaikka vaurastumisenkin voisi olettaa lisäävän ihmiselämän arvostusta.[13]

Oikeuksien vallankumous muokkaa

 
Woman's Progress (naisten edistys) -julkaisun kansi, 1895

1900-luvulla haavoittuvaisiin ryhmiin kuten lapsiin, naisiin ja rotuvähemmistöihin kohdistuva väkivalta on vähentynyt huomattavasti. Yhdysvalloissa lynkkaukset ja rotuennakkoluulot ovat vähentyneet, mustien viharikosmurhaaminen on vähentynyt murto-osaan 1990-luvulta. Vielä viime vuosikymmeninä raiskaukset ja naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta ovat vähentyneet murto-osaan ja aviomiehiinkin kohdistuva on puoliintunut. Oman aviomiehen tappaminen on vähentynyt kaikkein eniten.[13]

Kouluväkivalta ja homoseksuaalien vastaiset asenteetkin sekä lasten fyysisen kurituksen hyväksyminen ovat vähentyneet, eläinten vahingoittaminen on elokuvissakin pudonnut murto-osaan viime vuosikymmeninä.[13]

Yhdysvalloissa vuonna 1900 afroamerikkalainen eli 18 vuotta vähemmän kuin valkoinen, nyt ero on alle kolme vuotta ja kaikki osaavat lukea, silloin 45 % heistä. Rasistista, seksististä ja homofobista aineistoa haettiin Yhdysvalloissa netistä vuonna 2004 ainakin viisi kertaa enemmän kuin vuonna 2017. Myös demokratia on laajentunut huomattavasti vuodesta 1800. Väkivalta, kolarit ja muut onnettomuudet ovat vähentyneet paljon. Terrorismi tappaa kaksi ihmistä miljoonassa, lännessä puolet siitä.[4]

Terveys muokkaa

Elinikä muokkaa

Suomessa elinaika on pidentynyt neljännesvuoden joka vuosi. Lisävuodet ovat terveitä elinvuosia.[15]

Älykkyys muokkaa

1900-luvun alusta asti älykkyys on noussut 0,3 yksikköä vuodessa. On todistettu, että älykkäämmät ihmiset ovat vähemmän väkivaltaisia ja tekevät enemmän yhteistyötä ja heidän asenteensa ovat enemmän klassisen liberaaleja.[13]

Mielenterveys muokkaa

Professori Petteri Pietikäisen mukaan "koskaan ei ole ollut niin hyvä olla hullu kuin vuonna 2013".[16]

Suomalaisten mielenterveys on parantunut, sanoo Suomen mielenterveysseuran kehitysjohtaja, psykiatri Kristian Wahlbeck. Hänen mukaansa moni mittari osoittaa tätä. Itsemurhat ovat vähentyneet vuodesta 1990. Yhdeksäsluokkalaisten tutkimuksessa Tampereella todettiin psyykkisen rasituksen vähentyneen 2000-luvulla. Myös asenneilmapiiri on parantunut. Viime vuosina masennuslääkkeidenkin käyttö on kääntynyt laskuun, jo aiemmin unilääkkeiden ja rauhoittavien. Hoitosuositukset ovat parantuneet ja hoitoa on enemmän tarjolla. Yhä suurempi osa masentuneista saa hoitoa. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saa jo 25 000 ihmistä, kolminkertainen määrä vuosikymmenen takaiseen nähden. Toimintamallejakin on parannettu, puolustusvoimat ja kunnat ehkäisevät yhdessä nuorukaisten syrjäytymistä, lapsiin on kiinnitetty erityishuomiota kiireisiä huostaanottoja ja lastenpsykiatrian kustannuksia vähentävällä tavalla. Peruskouluissa opetetaan mielenterveystaitoja. Wahlbeckin mielestä mielenterveystyöhön sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin viisinkertaisesti.[17]

Suomalaisnuoret ovat keskimäärin onnellisempia kuin koskaan ennen. Tärkeintä lapsille ja nuorille ovat sosiaaliset suhteet ja terveys. Valtakunnallinen tutkimus kattoi 6-29 vuotiaat.[18]

Historiaa muokkaa

Kommunistisessa manifestissa 1848 Karl Marx ja Friedrich Engels ylistivät kapitalistien "ihmetöitä" ja kirjoittivat: "Porvaristo vetää kaikkien tuotantovälineiden nopean parantamisen ja kulkuyhteyksien tavattoman helpottumisen ansiosta kaikki – – kansakunnat sivistyksen piiriin – – tavarain halvat hinnat ovat se raskas tykistö, jolla se ampuu maan tasalle kaikki kiinanmuurit."[4]

Vaikeus havaita edistystä muokkaa

Kaikkina aikoina on sanottu yhteiskunnan nyt kääntyvän huonompaan suuntaan, yhtä hyvin perustein, ja silti aina virheellisesti, huomautti historioitsija Thomas Macauley jo vuonna 1830.[19] Aivomme (mm. mantelitumake) kiinnittävät huomiota ensisijaisesti olemassa oloa uhkaaviin tekijöihin. "If it bleeds, it leads", sanoo vanha journalistien ohjekin. Tästä syystä viestimet yrittävät voittaa markkinaosuutta tarjoamalla huonoja uutisia, ja me myös huomaamme ne paremmin kuin hyvät. [20]

Yhdysvaltalaiset lähes yksimielisesti uskovat asioiden muuttuneen huonommiksi 2000-luvulla, vaikka objektiivisilla mittareilla ne ovat parantuneet: terveys, koulutus, talous, sekä Yhdysvalloissa yleisesti että erityisesti naisille ja vähemmistöille. Rotu- ja sukupuoliasioissa ihmiset luulivat, ettei ole ollut edistystä. Enemmän tietävät ja vanhemmat olivat vieläkin pessimistisempiä. Kaikkein epärealistisimman pessimistisiä oltiin laitavasemmalla, mutta monissa aiheissa hyvin koulutuetut maltilliset ja oikeistolaiset olivat yhtä epärealistisen pessimistisiä. Useimmat ihmiset eivät organisoi informaatiota siten, että voisivat havaita muutosta luotettavasti, joten poliittinen retoriikka ja näkyvät nykytapahtumat voivat vääristää käsityksiä.[21]

Kun sosiaaliset ongelmat vähenevät, ihmiset alkavat nähdä niitä enemmän, he käytännössä laajentavat näiden ongelmien määritelmää ("prevalence-induced concept change"). Samaan tapaan sinisiä täpliä etsivät ihmiset alkavat niiden puutteessa kokea violetitkin täplät sinisinä. Epäeettisten pyyntöjen vähetessä ihmiset alkavat nähdä viattomatkin pyynnöt epäeettisinä. Tämän vuoksi ihmisten voi olla vaikea nähdä edistystä sosiaalisten ongelmien ratkaisussa, todetaan Sciencen artikkelissa.[22]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c Synkeä maailmankuvamme on harhaa – ihmiskunnalla menee entistä paremmin, ja tässä on kymmenen syytä siihen Helsingin Sanomat Ulkomaat. 21.11.2016. Arkistoitu 27.11.2016. Viitattu 26.11.2016.
  2. ↑ David Weil: Economic Growth (Arkistoitu – Internet Archive). Addison-Wesley, 2005. ISBN 0-201-68026-2
  3. ↑ Talvella 2008 Suomi­–Ruotsi-maaottelu oli päättymässä Suomen voittoon, mutta sitten onni kääntyi Helsingin Sanomien Kuukausiliite, 2.4.2016. Viitattu 26.11.2016.
  4. ↑ a b c d Edistys vai turmio? Tiede. 15.5.2019. Arkistoitu 7.8.2019. Viitattu 28.10.2023.
  5. ↑ a b c Miksi vaurastumisen hyöky nousi juuri Britanniasta? Koska siellä oli varaa ajatella, kuuluu uusi selitys Helsingin Sanomat. 27.3.2019.
  6. ↑ World Bank Sees Progress Against Extreme Poverty, But Flags Vulnerabilities[vanhentunut linkki], World Bank, February 29, 2012
  7. ↑ New Estimates Reveal Drop In Extreme Poverty 2005-2010 29.2.2012. Maailmanpankki. Arkistoitu 12.4.2012. Viitattu 28.10.2023.
  8. ↑ Det går åt rätt håll - världen blir bara bättre, Expressen, pääkirjoitus, 4.3.2012.
  9. ↑ a b c d Aina vain paranee Helsingin Sanomien kuukausiliite. 6.4.2013. Arkistoitu 27.11.2016. Viitattu 26.11.2016.
  10. ↑ Africa’s Child Health Miracle: The Biggest, Best Story in Development, Michael Clemens, Global Development: Views from the Center, May 4, 2012
  11. ↑ What has driven the decline of infant mortality in Kenya ? (Arkistoitu – Internet Archive), Demombynes, Gabriel; Trommlerova, Sofia Karina; Policy Research working paper ; no. WPS 6057, 2012/05/01
  12. ↑ a b c d History and the Decline of Human Violence, Scientific American, Oct 4, 2011
  13. ↑ a b c d e f g h A History of Violence - Edge Master Class 2011, Steven Pinker, 2011-09-27
  14. ↑ Lauri Seppälä: Milloin sotiminen alkoi? (5/2019, sivut 38-42) Tiede. 17.4.2019.
  15. ↑ Liika vapaa-aika voi olla jopa haitallista – yksi selittävä tekijä on ”Ikea-vaikutus” Helsingin Sanomat. 15.11.2021.
  16. ↑ Professorin matka normaaliuden laidalle[vanhentunut linkki], HS 20.5.2013. Pietikäinen on kirjoittanut poikkeavien kohtelusta kirjan "Hulluuden historia". Termi "hullu" kattaa tässä vieraantuneet, oudot, hassut ja kahjot, mukaan lukien mielisairaat.
  17. ↑ Minna Pölkki: Asiantuntija: Kuva suomalaisten mielenterveydestä on aivan liian synkkä: Psykiatri Kristian Wahlbeck Mielenterveysseurasta sanoo, että hyvä mielenterveystyö näkyy nyt monilla mittareilla katsottuna. Helsingin Sanomat. 10.7.2016. Viitattu 22.2.2024.
  18. ↑ Tutkimus: Nuoret ovat Suomessa keskimääräisesti onnellisempia kuin koskaan aiemmin Helsingin Sanomat. 28.2.2019.
  19. ↑ Jonathan Haidt: The Age of Outrage City Journal. 17.12.2017.
  20. ↑ Why The Future Will Be Much Better Than You Think Forbes. 26.1.2012.
  21. ↑ Gregory Mitchell ja Philip E. Tetlock: Are Progressives in Denial About Progress? Yes, but So Is Almost Everyone Else. Clinical Psychological Science, 22.12.2022. Artikkelin verkkoversio.
  22. ↑ David E. Levari et al.: Prevalence-induced concept change in human judgment. Science, 29.6.2018, 360. vsk, nro 6396, s. 1465-1467. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Edistys_(historia)&oldid=22211053”