EMW A6

Wernher von Braunin suunnittelema tiedustelutarkoituksiin käytettävä lentokone, joka käytti voimanlähteinään EMW rakettimoottoria sekä ramjettiä

EMW A6 oli Wernher von Braunin suunnittelema tiedustelutarkoituksiin käytettävä lentokone, joka käytti voimanlähteinään EMW rakettimoottoria sekä ramjettiä. Kone suunniteltiin Saksassa toisen maailmansodan aikana.[1]

EMW A6
A6
A6
Tyyppi Tiedustelulentokone
Alkuperämaa  Saksa
Suunnittelija Wernher von Braun
Valmistusmäärä 0 kpl
Kehitetty mallista A4 (V2)

Suunnittelu ja kehitys

muokkaa

Wernher Von Braunin huomattua merkittävän kasvun A4 (V2) ohjuksen lentoradassa siipien asentamisen jälkeen, päätti hän kehittää kolme miehitettyä versiota eri käyttötarkoituksiin. Näillä lentokoneilla olisi kerätty arvokasta tietoa muita Von Braunin rakettiprojekteja varten.

Yksi näistä A4:n kehitelmistä oli A6, jonka oli tarkoitus olla hyvin nopea ja korkealla lentävä tiedustelulentokone. Koneen metallisen rungon takaosaan oli asennettu EMW rakettimoottori, joka käytti polttoaineenaan A-Stoffia (nestemäistä happea) ja M-Stoffia (metanolia) antaen n. 270 kN työntövoiman. Rakettimoottorin alapuolelle oli asennettu ramjetti omaan koteloonsa joka käytti synteettistä bensiiniä polttoaineena.

Koneen rungon sisälle oli sijoitettu kaikki polttoainesäiliöt, sekä tilaa kameralle ja muulle laitteistolle. Koneessa oli myös jarruvarjot sekä paineistettu ohjaamo, joka sijaitsi nokassa. Laskutelineenä toimi sisäänvedettävä kolmipyöräteline.

Projekti lakkautettiin koska koneen lento-ominaisuudet ylittivät OKL:n tarpeet, eikä olisi sen vuoksi saanut valtiolta rahoitusta.[1]

Toimintaperiaate

muokkaa

A6 olisi laukaistu perinteisen V2-ohjuksen mukaisesti, kunnes kattokorkeuden saavutettuaan (n. 95 km), olisi koneen ramjetti käynnistetty vaakalentoa varten. Käynnistämisen jälkeen olisi kone jatkanut noin 15–20 minuuttia vaakalentoa hidastumatta tai menettämttä korkeutta. Kone olisi lentänyt niin korkealla ja nopeaa, että vihollisen olisi ollut mahdotonta havaita se. Lopuksi, kone olisi laskeutunut kiitoradalle omien laskutelineidensä varassa ja hyödyntänyt jarruvarjoja hidastuakseen.[1]

Tekniset tiedot

muokkaa
  • Miehistö: 1
  • Pituus: 15.75 m
  • Korkeus: 4.07 m
  • Kärkiväli: 6.33 m

Suoritusarvot

muokkaa
  • Lentonopeus: 2900 km/h
  • Nousunopeus: 59 m/sek
  • Lakikorkeus: 95 000 m

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Justo Miranda, Ted Nomura: Luftwaffe: 1946 Technical Manual #3 Rocket Fighters, s. 23–24. Antarctic Press, 1999.