Evert Viktor Sellgren

(Ohjattu sivulta E. V. Sellgren)

Evert Viktor Sellgren (26. joulukuuta 1864 Vihti30. joulukuuta 1936 Viipuri)[1] oli suomalainen kauppaneuvos ja viipurilaisen Itä-Suomen Rautakauppa Oy:n toimitusjohtaja.[2][3]

Sellgrenin vanhemmat olivat maanviljelijä August Sellgren ja Amanda Kristiina Hilden. Sellgren oli naimisissa vuodesta 1895 Elin Irene Wiklundin kanssa.[2] Hän kävi 1886 kauppaopiston ja muutettuaan Helsingistä Viipuriin toimi sitten Itä-Suomen Rakennusaineiden Kaupan johtajana 1890–1915. Kun tästä liikkeestä muodostettiin osakeyhtiö Itä-Suomen Rautakauppa Oy Sellgrenistä tuli uuden yhtiön toimitusjohtaja vuodesta 1915 alkaen. Sellgren perusti myös 1917 Viipurin Sementtivalimo Oy:n ja oli vuodesta 1917 alkaen sen sekä Säiniön Tiilitehdas ja Saha Oy:n toimitusjohtajana. [2][3]

Oman yritystoimensa ohella Sellgren oli muun muassa Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy:n johtokunnan jäsenenä 1899–1926 ja Pohjoismaiden Yhdyspankin hallintoneuvoston jäsenenä 1919–1930. Vuodesta 1918 hän oli Rautakonttori Oy:n hallintoneuvoston jäsenenä, Suomen Naulakonttorin johtokunnan jäsenenä hän oli 1910–1930 sekä oli myös Suomen Rauta- ja koneliikkeiden yhdistyksen johtokunnan jäsenenä. Hän oli Viipurin kaupunginvaltuuston jäsenenä 1902–1922 ja Saksan konsulina Viipurissa 1924–1931. Sellgren sai kauppaneuvoksen arvon 1919.[2][3]

Viipurin kauppakamarin puheenjohtajana Sellgren oli 1923–1930. Hän oli Vakuutus Oy Karjalan hallintoneuvoston puheenjohtajana vuodesta 1921, Tapaturmavakuutus Oy Ilmarisen hallintoneuvoston varapuheenjohtajana vuodesta 1925, Viipurin Taloudellinen Korkeakoulu-seuran johtokunnan puheenjohtajana, Viipurin suomalaisen lyseon vanhempainneuvoston puheenjohtajana vuodesta 1918 sekä Kanneljärven kansanopiston johtokunnan jäsenenä vuodesta 1913 ja sen johtokunnan puheenjohtajana vuodesta 1928. Viipurin kaupungin suomalaisen seurakunnan kirkkovaltuuston jäsenenä Sellgren oli 1909-1931. Sellgren kuului alusta lähtien Karjalan Kansalaisliiton Itä-Karjalan komiteaan ja otti osaa sen toimintaan. Hän oli myös Karjalan kulttuurirahaston isännistön varapuheenjohtaja ja vudesta 1929 Turun yliopiston kunniajäsen. [3]

Sellgren rakennutti vuonna 1912 arkkitehti Uno Ullbergin suunnitteleman jugendtyylisen huvilan Viipurinlahdella sijaitsevalle Venäjänsaarelle. Huvila oli Suomen sisällissodan alkuvaiheissa tammikuussa 1918 Viipurista paenneiden 565 valkokaartilaisen[4] eli niin sanottujen venäjänsaarelaisten majapaikkana heidän ollessaan saarroksissa. He murtautuivat 27. tammikuuta Kämärän aseman kautta Antreaan valkoisten pääjoukkojen yhteyteen. Huvilan läheisyyteen pystytettiin 1920-luvulla valkoisten sotamuistomerkki. Sekä huvila että sotamuistomerkki ovat säilyneet nykypäiviin. [5][6][7]

E.V.Selgrenin huvilan alueella Venäjänsaarella vuoden 1918 taistelujen muistomerkin paljastustilaisuus keväällä 1923. Eversti Aminoff puhuu graniittisen muistomerkin muurin sisällä ja laulaja Tuure Ara pitelee sateenvarjoa. Vieressä seisovat kauppaneuvos ja rouva Sellgren. Kuva: Etelä-Karjalan museo.

Villa Sellgrenin rakennukset ovat nykyisin venäläisen Sever-nimisen yhtiön omaisuutta. Yhtiön omistuksessa oleva maa-alue käsittää koko Venäjänsaaren ja merkittävän osan viereistä Lihaniemeä, yhteensä 108 hehtaaria. Yhtiö kuului Putinin vanhalle ystävälle, vuonna 2015 kuolleelle Oleg Rudnoville, ja nykyisin sen arvellaan olevan presidentti Vladimir Putinin käytössä.[4]

Lähteet

muokkaa