Dyynimukulakuukunen
Dyynimukulakuukunen (Scleroderma septentrionale) on mukulakuukusten sukuun kuuluva sienilaji, joka on tieteelle uutena todettu vasta vuonna 1998. Tyyppinäytettä säilytetään Oulun yliopistossa, jonne sen on toimittanut professori Tauno Ulvinen[1]. Laji kasvaa hiekkadyyneillä sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa ja muistuttaa suuresti toista sienilajia Scleroderma meridionalea. Näiden kahden lajin yhteisenä synonyyminä on toistaiseksi Scleroderma macrorrhizon. Itiöemät ovat kevätpainotteisia, ja ne ovat halkaisupinnaltaan ensin valkeita, kellastuvia ja lopulta mustuvia.[2]
| Dyynimukulakuukunen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Alaluokka: | Agaricomycetidae |
| Lahko: | Boletales |
| Heimo: | Sclerodermataceae |
| Suku: | Mukulakuukuset Scleroderma |
| Laji: | septentrionale |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Scleroderma septentrionale |
|
| Katso myös | |
Laji on pahanmakuinen, ja sitä pidetään hieman myrkyllisenä. Sitä kasvaa Suomen puolella Porin Yyterissä, jossa siitä on myös käytetty murteellista nimeä ”ryynimukula”.[3] Rockyhtye Saijaa Saijaa on tehnyt albumin nimeltä Dyynimukulakuukunen[4].
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Scleroderma septentrionale Index fungorum. 2017. Viitattu 21.5.2017.
- ↑ Michael Kuo: Scleroderma septentrionale MushroomExpert. 12/2004. Viitattu 21.5.2017 (englanniksi).
- ↑ Suvi Hurri: Entinen lehmänruoka on nyt herkku Porin kaupungin kotisivu. 2.9.2014. Arkistoitu 4.8.2017. Viitattu 21.5.2017.
- ↑ Vilho Pirttijärvi: Dyynimukulakuukunen on syömäkelvoton ja hieman myrkyllinen – Uskallatko kuunnella Saijaa Saijaan albumimaistiaisen? Rumba.fi. 3.2.2017. Viitattu 21.5.2017.