Dungeon Master

Dungeon Master
Kehittäjä	Wayne Holder, Doug Bell, Mike Newton, Dennis Walker ja Andy Jaros
Julkaisija	FTL Games
Tuottaja	Wayne Holder
Suunnittelija	Doug Bell
Taiteilija	Andy Jaros
Säveltäjä	Tsukasa Tawada
Julkaistu	1987
Lajityyppi	tietokoneroolipeli
Pelimuoto	yksinpeli
Alusta	Amiga, Apple II GS, Atari ST, IBM PC, SNES, X68000, PC-9801, FM Towns
Jakelumuoto	CD-ROM ja pelimoduuli
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla
	[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
	Infobox OK

Dungeon Master on FTL Gamesin kehittämä ja julkaisema luolastoroolipeli, joka on julkaistu vuonna 1987 Atari ST:lle.

Pelistä tuli Atari ST:n myydyin ohjelma. Seuraavana vuonna julkaistiin versio Amigalle. Grafiikka oli tässä versiossa samaa, mutta ääniä oli kehitelty, ja Amigan Dungeon Masteria pidetään ensimmäisenä tietokonepelinä, jossa oli kolmiulotteiset ääniefektit. Myöhempinä vuosina peli käännettiin myös lukuisille muille laitteille.

Peli-idea muokkaa

Pelissä ohjataan neljää hahmoa luolastossa. Peli on pelihahmojen näkökulmasta kuvattu luolasto, jossa viholliset ja esineet on piirretty spriteinä. Dungeon Masterin uutuuksia tietokoneroolipelien genressä oli reaaliaikaisuus ja tekstipohjaisten komentojen puute. Kirjoittamisen sijaan pelaaja pääsee suoraan ympäristön objekteihin käsiksi hiirtä käyttämällä.

Roolipelaamisen kannalta pelin loitsu- ja kokemuspistesysteemit ovat omintakeisia ja saivat kiitosta. Kokemuspisteitä ei näy, mutta kaikki hahmot oppivat asioita tekemällä niitä, ja eri taitojen kertyessä he voivat päästä uusille tasoille, jotka on jaettu neljään eri luokkaan (wizard, priest, ninja ja fighter). Hahmoja ei ole siis sidottu mihinkään tiettyyn rooliin (toisin kuin Dungeons & Dragonsissa, jossa esimerkiksi velho ei voi edes laittaa miekkaa käteensä).

Loitsusysteemi taas perustui erilaisiin taikasymboleihin, joita yhdistelemällä oli mahdollista tehdä erilaisia taikoja. Esimerkiksi tulipallon luomiseksi täytyy valita tulisymboli ja lentosymboli. Pelissä oli myös muutamia realistisia piirteitä, joita useimmista peleistä puuttui. Ensinnäkin luolastot olivat pimeitä, ja pelaajan täytyy löytää soihtuja tai tehdä valotaikoja. Toisekseen liikkuminen muuttui sitä raskaammaksi, mitä enemmän varusteita hahmoilla oli. Dungeon Master oli itse velkaa aiemmille tietokoneroolipeleille, varsinkin Ultima -sarjalle, jossa on vastaavanlaisia käytäviä.

Yksi Dungeon Masterin laajasti kopioidusta innovaatioista on ns. paperinukke-tavaraluettelon (paper doll inventory) käyttöönotto. Hahmo varustetaan panssarein ja asein ja muilla varusteilla vetämällä nämä repusta hahmon kuvan päällä oleviin varusteiden sijoihin.^[1]

Jatko-osat ja jäljittelijät muokkaa

Dungeon Mastersille ilmestyi pian jatko-osaksi Chaos Strikes Back, joka oli pelimekaniikaltaan ja grafiikaltaan sama peli uudella luolastolla ja uusilla hirviöillä ja tavaroilla. Chaos Strikes Backiin saattoi siirtää Dungeon Masterin vanhat hahmot, mikä usein auttoi, sillä peliä moitittiin jokseenkin vaikeaksi läpäistä noviisijoukkiolla. Myöhemmin ilmestyi myös Dungeon Master II, mutta siitä ei tullut erityisen menestynyttä.

Dungeon Master aiheutti uuden pelityypin synnyn ja sai lukuisia jäljittelijöitä. Näistä tunnetuimpia olivat tulevaisuuteen sijoitettu Captive (1990), sekä Dungeons & Dragons -maailmaan sijoitettu Eye of the Beholder (1991). Muita olivat esimerkiksi Knightmare (1991), Bloodwych (1989) sekä Black Crypt (1992). Vuonna 2012 julkaistu suomalainen Legend of Grimrock on uudempi peli-idean toteuttaja.

Suomessa Niko Nirvi arvosteli pelin MikroBitti -lehdessä toukokuussa 1988 antaen sille täydet viisi tähteä. Nirvin mukaan samantyylisistä peleistä vasta vuonna 1992 ilmestynyt ja lajityyppiä paljon eteenpäin vienyt Ultima Underworld pystyi haastamaan Dungeon Masterin pelinä.

Peli pidetään tietokoneroolipelien lajityypissä yhtenä merkittävimmistä.^[2]

Lähteet muokkaa

↑ Ultima VI, Jimmy Maher on April 7, 2017 in Digital Antiquaria
↑ Barton, Matt: The History of Computer Role-Playing Games Part 2: The Golden Age (1985-1993) Gamasutra. Viitattu 9.7.2017.

Aiheesta muualla muokkaa

[1] Ultima VI, Jimmy Maher on April 7, 2017 in Digital Antiquaria

[2] Barton, Matt: The History of Computer Role-Playing Games Part 2: The Golden Age (1985-1993) Gamasutra. Viitattu 9.7.2017.

[1]

[2]