Duarit

tasankoalue Himalajan itäpuolella Intian ja Bhutanin alueella

Duarit tai Duaaritlähde? (engl. Duars[1], Dooars[1] tai Dwars[1]) ovat kukkuloita ja tulvatasankoja Himalajan itäosan juurella. Osa alueesta kuuluu Intiaan, osa Bhutaniin.

Teeviljelmä Duareilla, taustalla Himalajan vuoristoa.

Sankoshjoki jakaa kukkulat kahteen osaan: itäosaa kutsutaan Assamin Duareiksi, länsiosaa Länsi-Bengalin Duareiksi. Duarit ovat oikeastaan itäinen osa alavaa Himalajan eteläpuolista Teraita ja sama maastotyyppi jatkuu Nepalin puolella.[1]

Duarien nimi tarkoittaa ovea tai porttia. Se on kulkuväylä Bhutanista Koillis-Intiaan.[1] Alueella on monia kansallispuistoja ja suojelualueita. Siellä elää gaureja, norsuja ja leopardeja.[2]

Bhutan ja Brittiläinen Intia kävivät Bengalin Duareiden hallinnasta Duar-sodan vuosina 1864–1865. Sota kesti viisi kuukautta ja päättyi Bhutanin häviöön.[3]

Duarien laajudeksi mainitaan 8 800 neliökilometriä.[1] Läntiset Duarit on merkittävä teentuotantoalue.[1] Länsi-Bengalin Duarien keskeisimmät kaupungit ovat Siliguri, Jalpaiguri ja Darjeeling.[4] Näistä viimeksi mainittu on rekisteröity muista Duareista erilliseksi teentuotantoalueeksi.[5]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g Duars Encyclopedia Britannica. Viitattu 13.8.2015. (englanniksi)
  2. Dooars Northeast India Tours, Päivitä: toimimaton linkki 13.8.2015
  3. Andrea Matles Savada (toim.): British Intrusion, 1772-1907 Bhutan: A Country Study.. 1991. Washington: GPO for the Library of Congress. Viitattu 2.12.2010. (englanniksi)
  4. West Bengal Duars Encyclopedia Britannica. Viitattu 13.8.2015. (englanniksi)
  5. Tea Varieties teacoffeespiceofindia.com. Viitattu 13.8.2015. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa