Draga Mašin

Serbian kuningatar
(Ohjattu sivulta Draga Obrenović)

Draga Mašin (serb. Драга Машин, o.s. Lunjevica (Луњевица); 186711. kesäkuuta 1903 Belgrad) oli Serbian kuninkaan Aleksanteri I:n puoliso. Hänet surmattiin yhdessä miehensä kanssa vuoden 1903 palatsivallankaappauksen yhteydessä.[1]

Draga Mašin.

Elämä

muokkaa

Kuningatar Dragan suku eli Lunjevicat tunnettiin Serbian itsenäisyyskamppailun ja Obrenovićin dynastian tukijoina. Hänen isoisänsä Nikola Lunjevica oli tunnettu patriootti ja hänen isänsä oli valtion virkamies. Isän kuoltua perhe ajautui köyhyyteen, joten Draga nai vuonna 1884 Svetozar Mašin -nimisen insinöörin ja virkamiehen, joka kuitenkin kuoli jo seuraavana vuonna. Draga Mašin pääsi vuonna 1889 kuningatar Natalija Obrenovićin hovineidoksi ja tutustui tämän alaikäiseen poikaan Aleksanteriin, josta tuli samana vuonna kuningas, kun hänen isänsä Milan I joutui luopumaan kruunusta.[1]

Myöhemmin kuningas Aleksanteri aloitti suhteen itseään lähes kymmenen vuotta vanhemman Draga Mašinin kanssa ja päätti lopulta naida tämän. Suhde ja avioliittoaie herättivät runsaasti paheksuntaa, sillä Dragan säätyasemaa ei pidetty kuninkaan puolisolle sopivana. Asiaa pahensi se, että Aleksanteria pidettiin heikkotahtoisena ja perheenjäsentensä ohjailemana hallitsijana. Kuninkaan vastustajat levittivät myös huhuja, joiden mukaan Mašin olisi leskeydyttyään elättänyt itseään rikkaiden miesten kurtisaanina. Piittaamatta vanhempiensa ja yleisen mielipiteen voimakkaasta vastustuksesta Aleksanteri I solmi heinäkuussa 1900 avioliiton Mašinin kanssa. Aleksanterin hallinto muuttui tämän jälkeen entistä itsevaltaisemmaksi ja vihatummaksi, sillä hän alkoi erottaa hovista, hallituksesta ja armeijasta puolisoaan ja avioliittoaan arvostelleita henkilöitä.[1]

 
Italialainen sanomalehtipiirros kuningatar Dragan ruumiin silpomisesta.

Draga ja Aleksanteri eivät saaneet lapsia, mutta kuningatar väitti useita kertoja perättömästi tulleensa raskaaksi, mikä lisäsi kuningasparin epäsuosiota. Pian alkoi myös levitä huhuja, että Aleksanteri olisi suunnitellut nimeävänsä Dragan epävakaata elämää viettäneen veljen Nikodije Lunjevican kruununperijäkseen. Kaikki tämä myötävaikutti siihen, että joukko Serbian armeijan nuoria upseereita alkoi vuodesta 1901 suunnitella kuninkaan salamurhaa. Yksi murhasalaliiton johtajista oli kuningatar Dragan entinen lanko, eversti Aleksandar Mašin, joka kuului kilpailevan Karađorđevićin dynastian kannattajiin. Salaliittolaiset tunkeutuivat 10.–11. kesäkuuta 1903 välisenä yönä kuninkaalliseen palatsiin ja ampuivat sekä kuningas Aleksanterin että kuningatar Dragan, jotka löydettiin piiloutuneina vaatekomerosta. Heidän silvotut ruumiinsa heitettiin ikkunasta palatsin puutarhaan. Valta siirtyi tämän jälkeen Karađorđevićin suvulle.[1]

Populaarikulttuurissa

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d John Haag: Draga (1867–1903) (englanniksi) Women in World History: A Biographical Encyclopedia (2002), Encyclopedia.com. Viitattu 16.10.2017.

Aiheesta muualla

muokkaa