Donin kasakoiden alue
Donin kasakoiden alue (ven. Область Войска Донского, Oblast Voiska Donskogo, ukr. Область Війська Донського, Oblast Vijska Donskoho) oli Venäjän keisarikunnan kuvernementtia vastaava hallintoalue vuosina 1870(1786)–1920.[1][2][3]
| Donin kasakoiden alue Область Войска Донского Область Війська Донського |
|
|---|---|
 |
|
 Vaakuna |
|
.svg) Donin kasakoiden alue Venäjän keisarikunnan kartalla 1914. |
|
| Valtio |
 Venäjä |
| Perustettu | 1870 (1786) |
| Lakkautettu | 1920 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Novotšerkassk |
| Pinta-ala (144 191,6 neliövirstaa (1897)) | 164 099 km² |
| Väkiluku (1897) | 2 564 238 |
| Kielet | venäjä, ukraina |
Alueen naapureina olivat 1900-luvun alkuvuosina lännessä Asovanmeri, Jekaterinoslavin, Harkovan ja luoteessa Voronežin kuvernementti. Koillispuolella sijaitsi Saratovin, idässä Astrahanin kuvernementti, etelässä Stavropolin kuvernementti ja Kubanin alue.[4]
Hallinnollinen jako, väkiluku ja suurimmat kaupungit
muokkaa
Pinta-alaltaan laaja - liki puolen Suomen kokoinen - Donin kasakoiden alue jakautui tavanomaisemman kihlakuntajaon (ujesti) sijaan piirikuntiin (okrug). Vuonna 1897 piirikuntia oli yhdeksän. Hallintokaupunkina oli aluksi Tšerkassk (Черкасск), vuodesta 1806 Novotšerkassk. Kuvernementissä oli vuonna 1897 yhteensä 2 564 238 asukasta, joista 87,6 prosenttia asui maaseudulla. Donin kasakoiden alueen kaupungeista suurimmat olivat tällöin Rostov-na-Donu (119 476 as.), Novotšerkassk (51 963 as.), Taganrog (51 437 as.), Nahitševan (Нахичевань, 28 427 as.) ja Aleksandrovsk-Gruševski (Александровск-Грушевский, 16 479 as.).[5][2]
Vuonna 1897 kihlakuntia oli yhdeksän ja kuvernementissä oli oheisen taulukon mukainen kihlakuntajako:[5][2]
| Piirikunta (okrug) |
Pinta-ala (neliövirstaa) (neliövirsta=1,138062 km2) |
Asukasluku | Hallintokeskus |
|---|---|---|---|
| Donetskin piirikunta | 24 659,3 | 455 819 | stanitsa (kasakkakylä) Kamenskaja (12 190 as.) |
| 1. Donin (kasakoiden) piirikunta | 15 415,9 | 271 790 | stanitsa Konstantinovskaja (Константи́новск, 9 267 as.) |
| 2. Donin (kasakoiden) piirikunta | 23 219,7 | 239 055 | stanitsa Nižni Tširska (Нижний Чир, 6 780 as.) |
| Hopjorskin piirikunta | 15 861,4 | 251 498 | stanitsa Urjupinskaja (Урю́пинск, 11 286 as.) |
| Rostovin Donin piirikunta | 6 012,0 | 369 732 | Rostov-na-Donu (119 476 as.) |
| Salskin piirikunta | 18 961,0 | 76 297 | stanitsa Velikoknjažeskaja (Пролета́рск, 5 583 as.) |
| Taganrogin piirikunta | 12 229,4 | 412 995 | Taganrog (51 437 as.) |
| Tšerkasskin piirikunta | 9 750,3 | 240 222 | Novotšerkassk (51 963 as.) |
| Ust-Medvedinskajan piirikunta | 18 082,6 | 246 830 | stanitsa Ust-Medveditskaja (5 805 as.) |
Väestön kielijakauma
muokkaaKielellis-etniseltä taustaltaan suurimmat kieliryhmät olivat venäjänkieliset (66,8 %, 1 712 898 as.) ja ukrainankieliset (28,1 % eli 719 655 as.). Pienempiä kielivähemmistöjä edustivat saksalaiset (1,4 %), kalmukit (1,3 %), armenialaiset (1,1 %), juutalaiset (0,6 %) ja muut kieliryhmät (0,9 %).[6] Tarkasteltaessa Donin kasakoiden aluetta piirikuntatasolla havaitaan, että lännessä sijainnut Taganrogin piirikunta (412 995 as.) oli vuoden 1897 väestönlaskennan mukaan kieleltään ukrainalaisvaltainen (254 819 as., 61,7 %), venäjänkielisiä oli (131 029 as., 31,7 %). Piirikunnan hallintokeskus Taganrog oli kuitenkin venäläisvaltainen.[7] Osa tämän piirikunnan länsiosasta muodostaa nykyisin Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueiden eteläosan; Taganrogin kaupunki ja piirikunnan itäosa kuuluu puolestaan Venäjän Rostovin alueeseen.[8][9]
-
Kartta Donin kasakoiden alueesta ja 1. Kaukasuksen käskynhaltijakunnasta (1792). -
Kartta Donin kasakoiden alueesta ja Astrahanin kuvernementistä (1800). -
Donin kasakoiden alue (1833). -
Donin kasakoiden alue (joskus 1890-1907)
.jpg)
Lähteet
muokkaa- ↑ Gubernii Rossijskoi imperii. Istorija i rukovoditeli. 1708–1917 (pdf) (Venäjän keisarikunnan kuvernementit (1708-1917) -kokoelmateos pdf-muodossa, 535 sivua) 2003. Transneft-yhtiön rahoittama Runivers-hanke eli "Venäjä alkuperäisteoksien kautta" (Россия в подлиннике), runivers.ru. Viitattu 22.7.2014. (venäjäksi)
- ↑ a b c Donskogo (Brockhaus–Jefron -tietosanakirjan (1890—1907) artikkeli verkkomuodossa) Entsiklopeditšeski slovar F. A. Brokgauza i I. A. Jefrona. Viitattu 22.7.2014. (venäjäksi)
- ↑ Oblast Voika Donskogo viitattu 22.7.2014, (venäjäksi)
- ↑ Karta oblasti Voiska Donskago (Donin kasakoiden alueen kartta) Transneft-yhtiön rahoittama Runivers-hanke eli "Venäjä alkuperäisteoksien kautta" (Россия в подлиннике), runivers.ru. Viitattu 22.7.2014. (venäjäksi)
- ↑ a b c demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 22.7.2014. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenija po rodnomu jazyku, gubernijam i oblastam (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 22.7.2014. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenije naselenija po rodnomu jazyku i ujezdam 50 guberni Evropeiskoi Rossii (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Taganrogin piirikunnan kielijakauma. Taganrogin kaupungin kielijakauma) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 23.7.2014. (venäjäksi)
- ↑ I. V. Kopylova (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Ukraina, Moldova 1:1 250 000. Minsk, Valko-Venäjä: RUP Belkartografija, 2013. (venäjäksi)
- ↑ Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Donin kasakoiden alue Wikimedia Commonsissa
