Donauinsel

Donauinsel (Tonavansaari) on pitkä ja kapea keinotekoinen saari Wienissä, Itävallassa Tonavan ja sen kanssa samansuuntaisena kulkevan kaivetun kanavan, Neue Donaun (”Uuden Tonavan”) välissä. Saari on 21,1 kilometriä pitkä, mutta vain 70–210 metriä leveä. Neue Donauta voidaan pitää myös pitkänä ja kapeana tekojärvenä.

Donauinsel, joka erottaa Neue Donaun (vasemmalla) Tonavasta (oikealla). Näkymä Kahlenbergista. Kuvan keskellä Millennium Tower, vasemmassa laidassa UNO-City.

Copa Cagrana majakkoineen ja ponttonisiltoineen kaakosta katsottuna. Taustalla Millennium Tower, Kahlenberg (antenni), Leopoldsberg (kirkko) ja kauimpana Klosterneuberg.

Osa nudistirantaa.

Käyttö virkistysalueena ja festivaalipaikkana

Useimmille kävijöille saari on lähinnä virkistysalue monine baareineen, ravintoloineen ja yökerhoineen. Siellä on myös urheilumahdollisuuksia rullalautailusta, pyöräilystä ja uinnista melontaan. Erästä saaren hiekkarantaa pidettiin aluksi niin eksoottisena, että se sai lempinimen ”Copa Cagrana”, joka sisältää humoristisen viittauksen Rio de Janeiron Copacabanaan; Kagran Wienin 22. kaupunginosaan kuuluva alue lähellä kyseistä rantaa. Saaren etelä- ja pohjoispäässä on laajat nudistirannat.

Donauinselfest on kansainvälisesti tunnettu vuotuinen ulkoilmajuhla ja laatuaan Euroopan suurin, jossa käy yli kolme miljoonaa vierailijaa. Se pidetään yleensä kesäkuun lopussa perjantaista sunnuntaihin. Vuonna 2008 se pidettiin kuitenkin poikkeuksellisesti vasta 5.–7. syyskuuta, koska Itävalta ja Sveitsi toimivat jalkapallon Euroopan-mestaruus­kilpailujen isäntänä. Syyskuun 23. päivänä 2008 Madonna piti siellä ensimmäisen konserttinsa Itävallassa 57 000-henkisen yleisön edessä.

Luotettava tulvasuojelu

Saaren päätarkoitus on kuitenkin toimia osana Wienin kehittynyttä tulva­suojelu­järjestelmää. Koska Tonava kulkee kaupungin halki (tai alkujaan, ennen kuin kaupunki oli laajentunut nykyiselleen, läheltä sen ohitse), tulvat ovat olleet jatkuvana huolenaiheena satojen vuosien ajan. Ensimmäiset laajakantoiset rakennustyöt kaupungin suojaamiseksi tulvilta suoritettiin vuosina 1870–1875. Joen keskelle kaivettiin 280 metrin levyinen syvä uoma, ja sen vasemmalle rannalle varattiin 450 metrin levyinen suojavyöhyke tulvien varalta.

Vuonna 1970 laadittiin uusi suunnitelma, jota pian ryhdyttiin toteuttamaan: kaivettiin jokea myötäilevä kanava korvaamaan suoja-alueen, jolloin sen pohjasta poistetut maa-ainekset kasattiin uuden uoman ja 1800-luvulla syvennetyn vanhan uoman väliselle alueelle niin, että niistä muodostui pitkä ja kapea saari. Uusi kanava sai nimen Neue Donau (”Uusi Tonava”). Töiden valmistuttua uusi saari päätettiin muodostaa virkistys­alueeksi. Tulva­suojelu­järjestelmä on suunniteltu niin, että kaupunki ei kärsisi tuhotulvista, vaikka Tonavan virtaama nousisi 14 000 kuutiometriin sekunnissa. Niin suureksi se on noussut vain kerran Wienin historiassa, vuonna 1501. Vuoden 2002 tulvan aikanakin virtaama oli enimmillään 10 000 kuutiometriä sekunnissa. Tulvasuojelujärjestelmään kuuluvat Donaukanalin historiallinen Nußdorfin sulkuportti, sulut Neue Donaun kummassakin päässä, joen oikeanpuoleiselle rantavallille rakennettu pohjaveden korkeuden tarkkailujärjestelmä, jonka ansiosta vesi ei enää tulvi Praterin laajalle puistoalueelle, sekä Freudeneun uusi sulkuportti.

Rakennustyöt aloitettiin maaliskuussa 1972 ja ne valmistuivat vuonna 1988.

Lähteet

• Die Donauinsel Wienin kaupunki. Arkistoitu 17.11.2015. Viitattu 13.11.2015. (saksaksi)
• Donauinsel Citymagazin. Arkistoitu 17.11.2015. Viitattu 13.11.2015. (saksaksi)

Aiheesta muualla

• Danube Island Free Festival, tapahtuman viralliset sivut donauinselfest.at. Viitattu 13.11.2015.

Karttoja

• Wienin kartta, jossa myös Donauinsel näkyy mapaustria.co.uk. Arkistoitu 5.3.2009. Viitattu 13.11.2015.
• Übersichtsplan Neue Donau und Donauinsel wien.gv.at. Arkistoitu 8.7.2012. Viitattu 13.11.2015.