Don Carlos (1545–1568)

Espanjan kruununprinssi

Carlos, Asturian ruhtinas (tunnettu nimellä Don Carlos; 8. heinäkuuta 1545 Valladolid25. heinäkuuta 1568 Madrid) oli Espanjan kuninkaan Filip II:n vanhin poika ja Espanjan kruununprinssi, joka kuoli vankeudessa salaperäisissä oloissa juoniteltuaan isäänsä vastaan. Hänen kuolemaansa liittyy Filip II:ta koskeva musta legenda, jonka mukaan kuningas olisi surmauttanut poikansa. Tarina on innoittanut myöhempiä kertojia.[1]

Don Carlos
Asturian ruhtinas
Kruununprinssi Don Carlos, Alonso Sánchez Coellon maalaama muotokuva vuodelta 1564.
Syntynyt 8. heinäkuuta 1545
Valladolid
Kuollut 25. heinäkuuta 1568 (23 vuotta)
Madrid
Suku Habsburg
Isä Filip II
Äiti Maria Manuela
Uskonto roomalaiskatolinen

Elämäkerta muokkaa

Don Carlosin vanhemmat olivat kuningas Filip II ja tämän ensimmäinen vaimo, Portugalin prinsessa Maria Manuela. Äiti kuoli vain neljä päivää poikansa syntymän jälkeen.[2] Don Carlos vietti lapsuutensa Alcalá de Henaresissa, jossa hänen kasvatuksestaan huolehtivat tädit Doña María ja Doña Juana. Hän ei juuri tavannut isäänsä ennen kuin täytti 14 vuotta. Vuodesta 1559 hänen opettajanaan toimi tunnettu humanisti Honorato Juan Tristull.[1] Don Carlos oli koko lapsuutensa ja nuoruutensa ajan sairaalloinen ja vaikutti henkisesti epävakaalta. Vuonna 1560 Kastilian parlamentti eli cortes tunnusti hänet virallisesti kruununperijäksi.[1][3] Filip II kuitenkin kielsi antamasta kruunua pojalleen.[1]

Vuonna 1559 solmitun Cateau-Cambrésis’n rauhan yhteydessä Don Carlos kihlattiin Ranskan kuninkaan Henrik II:n tyttären Elisabet Valois’n (esp. Isabel) kanssa, mutta kuningas Filip päättikin naida tytön itse. Don Carlos alkoi ilmeisesti vähitellen vihata syvästi isäänsä tämän muutettua jatkuvasti suunnitelmiaan poikansa naittamisesta.[3] Lisäksi Don Carlosista tuli epävakaampi hänen saatuaan vuonna 1562 todennäköisesti aivotärähdyksen pudottuaan portaista päälleen ja lääkärien poistettua osan hänen kallostaan hoitoyrityksen yhteydessä.[3][4] Hänen on sanottu huvitelleen jo nuoruudessaan muun muassa kiduttamalla eläimiä, ja aikuisena hän oli arvaamaton ja joskus mielivaltainen muita ihmisiä kohtaan. Hänen kerrottiin esimerkiksi syöttäneen saamansa vääränkokoiset kengät keitettyinä suutarille.[4]

Don Carlos toivoi saavansa nimityksen Espanjan Alankomaiden käskynhaltijaksi, mutta Filip II ei antanut sitä hänelle.[3] Don Carlosin on arveltu olleen erityisen kateellinen Alban herttualle, joka sai hänen sijastaan komentoonsa Alankomaihin lähetetyn armeijan.[4] Katkerana Don Carlos yritti vuonna 1565 paeta Alankomaihin ja vuonna 1567 puolestaan Saksaan. Pakosuunnitelmansa yhteydessä hän myös juonitteli alankomaalaisten separatistien paroni Montignyn ja markiisi Berghesin kanssa, jotka olivat osallisina puhkeamaisillaan olleessa Alankomaiden kapinassa.[1]

Don Carlos paljasti joulukuussa 1567 pakosuunnitelmansa setäpuolelleen Juan de Austrialle, joka kertoi siitä kuninkaalle.[4] Filip II määräsi Don Carlosin pidätettäväksi 18. tammikuuta 1568. Don Carlos kuoli vankeudessa muutamaa kuukautta myöhemmin vain 23-vuotiaana.[1] Kuolema saattoi olla luonnollinen, sillä Don Carlosin kerrottiin kärsineen vankeudessa kovasta kuumeesta ja pahentaneen tilaansa olemalla välillä nälkälakossa ja syömällä välillä holtittomasti.[4]

Suku ja sen rasitteet muokkaa

Carlosilla oli syntymästään lähtien eripituiset jalat[2] ja selkärangan kehityshäiriö, lordoosi, minkä vuoksi hänen hartiansa ja asentonsa olivat epäsymmetriset. Hänen fyysiset poikkeavuutensa ja käyttäytymisongelmansa saattoivat johtua sukurasitteesta, sillä hän polveutui sekä Habsburgeista että portugalilaisesta Avis-hallitsijasuvusta.lähde?

Carlosilla oli vain neljä isoisovanhempaa tavallisen kahdeksan sijasta ja hänen vanhemmillaan oli sama sukulaisuuskerroin 25%, mikä vastasi sitä, että he olisivat olleet puolisisaruksia. Hänellä oli myös vain kuusi isoisoisovanhempaa 16:n sijasta; hänen äidinpuoleinen isoäitinsä Katariina Itävaltalainen ja isänpuoleinen isoisänsä Kaarle V olivat täyssisaruksia, hänen äidinpuoleinen isoisänsä Juhana III ja isänpuoleinen isoäitinsä Isabella olivat myös täyssisaruksia ja hänen kaksi isoisoäitiään Maria Aragonialainen ja Johanna Mielipuoli olivat täyssisaruksia.lähde?

Legenda muokkaa

Myöhemmin syntyneen legendan mukaan Filip II olisi surmauttanut poikansa Don Carlosin, koska tällä olisi ollut suhde kuningatar Isabelin kanssa tai koska tämä olisi kallistunut protestanttisen uskon suuntaan. Näiden väitteiden tueksi ei kuitenkaan ole mitään todisteita. Legendan ansiosta Don Carlos esiintyy kuitenkin traagisena sankarina Friedrich Schillerin näytelmässä Don Carlos ja Giuseppe Verdin samannimisessä oopperassa.[1][3]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g Carlos de Austria (Spanish prince) (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 22.10.2015.
  2. a b Mary of Portugal (1527–1545) (englanniksi) Women in World History: A Biographical Encyclopedia (2002), Encyclopedia.com. Viitattu 4.1.2024.
  3. a b c d e Nordisk familjebok (1905), s. 1168–1169 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 22.10.2015.
  4. a b c d e Tuntematon totuus: Uutta valoa historian arvoituksiin, s. 109–112. Valitut Palat, Helsinki 1992. (alkuteos Great mysteries of the Past, The Reader's Digest Association, 1992.)

Aiheesta muualla muokkaa