Dominikus Böhm
Dominikus Böhm (23. lokakuuta 1880 Jettingen – 6. elokuuta 1955 Köln) oli saksalainen arkkitehti, jota pidetään yhtenä Saksan 1900-luvun merkittävimmistä kirkkoarkkitehdeista. Böhm uudisti kirkkojen arkkitehtuuria abstrakteilla, tilan tuntua ja materiaalin aineettomuutta korostavilla suunnitelmillaan. Hänen tunnetuimpia töitään ovat Frielingsdorfin kirkko (1927), St. Josefin kirkko (1931) sekä Kölnissä sijaitsevat St. Engelbertin kirkko (1932) ja St. Maria Königin kirkko.[1]
Böhmin varhaiset työt muistuttivat historiallisia tyylisuuntia, mutta 1920-luvulta lähtien hänen suunnitelmiinsa ilmaantui aluksi ekspressionistisia vaikutteita ja sittemmin abstraktia gotiikkaa. Böhm halusi tuoda seurakunnan lähemmäs alttaria, ja käytti sen vuoksi joissakin suunnitelmissaan soikeaa pohjakaavaa. Vuodesta 1928 eteenpäin hänen rakennuksensa muuttuivat modernistisemmiksi. Natsien noustua valtaan Böhmistä tuli epäsuosittu.[2]
Pritzker-palkittu arkkitehti Gottfried Böhm oli Dominikus Böhmin poika.[1] Toisen maailmansodan jälkeen Dominikus ja Gottfried Böhm entisöivät yhdessä useita sota-aikana vaurioituneita kirkkoja.[2]
Lähteet muokkaa
- Curl, James Stevens: Dictionary of architecture. Oxford University Press 1999. ISBN 0-19-210006-8
- Jokinen, Teppo ja Honkala, Liisa: Arkkitehtuurin sanakirja. WSOY 2000. ISBN 951-0-24579-8