Valvontakamera
Valvontakamera on tekninen laite, jolla joku valvoo erilaisia tiloja tai alueita. Tällaisia kameroita on esim. vankiloissa, virastoissa sekä yleisissä julkisissa paikoissa, kuten kaupoissa, lentokentillä, pankeissa ja kasinoilla. Se on yleisesti käytetty turvallisuuskeino.
Suomessa kameravalvontaa säätelee henkilötietolaki. Kameravalvontaa ei saa harjoittaa ilman, että siihen on olemassa asiallinen syy ja tarve. Valvonnassa tallennetut nauhoitteet muodostavat henkilötietorekisterin. Laki edellyttää myös kameravalvonnasta ilmoittamista, josta olisi syytä näkyä myös tallentaako valvontajärjestelmä. Lisäksi tarkkailtavien saatavilla on oltava rekisteriseloste, josta ilmenee kameravalvonnan perustiedot ja vastuuhenkilöt.
Valvontakameran kuvaama näkymä voidaan tallentaa ja/tai näyttää turvallisuusnäytöllä, joka on yleensä valvontakameroilla varustetun rakennuksen erityisessä huoneessa. Tällöin ruuduille tarvitaan erityiset valvojat. On olemassa myös valvontakameroita, jotka tallentavat näkymiä vain esimerkiksi 30 sekunnin välein tai liiketunnistimella varustetun kameran kuvat suoraan palvelimelle tai sähköpostiin. Tällöin tallennus käynnistyy vasta kameran havaitessa liikettä. Yleensä vaikkapa rikosta ei ehdi tapahtua tuolla välillä siten, että sitä ei huomattaisi ollenkaan.
Valvontakameroita käytetään muun muassa myymälävarkauksien ehkäisyyn, kodinturvallisuuteen, ja muuhun rikollisen toiminnan ehkäisyyn. Sen lisäksi niitä käytetään teollisuudessa ja sairaaloissa prosessien valvontaan, henkilö- ja tavaraliikenteen ohjauksessa tukena ja kaupunkien keskustoissa joista saadaan reaaliaikaista kuvaa liikenteen tilasta, jne.[1]
Liikennevalvontakamerat tallentavat still-kuvia. CCTV-kamera (engl. closed-circuit television) tallentaa videokuvaa.[2]
Erityisiä nopeusvalvontakameroita (ns. "peltipoliiseja") käytetään ylinopeutta ajavien autonkuljettajien kiinnisaamiseen.[3]
Metsästäjät ja tutkijat käyttävät villieläinten kuvaamiseen niin kutsuttuja riistakameroita. Ne on tavallisesti varustettu liiketunnistimilla ja käyttävät virtalähteenään joko paristoja tai ladattavaa akkua. Riistakameroita voidaan eläinkuvauksen ohella käyttää myös tavallisten valvontakameroiden tavoin, esimerkiksi rakennusten vartiointiin.[4][5] Riistakamerat voivat lähettää kuvia myös langattomasti esimerkiksi sähköpostiin.[6]
Dome-kameroissa kamera on kuvun (engl. dome) sisässä ja sitä voidaan suunnata laajalla alueella. Sitä käytetään yleisesti laajan alueen valvontaan. Kameraa voidaan ohjata verkon ylitse tai se voidaan määrittää kiertämään tiettyä liikerataa. Dome-kameroita käytetään kulkuvälineissä tai liikkuvissa työkoneissa.
Lähteet muokkaa
- ↑ Sallinen, Pekka: Kameravalvontaopas, s. 6. Turva-alan yrittäjät ry, 2010. ISBN 978-952-231-048-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.2.2019).
- ↑ Halkosaari, Antti: Kameravalvonta muutoksessa, s. 17. Espoo: Laurea-ammattikorkeakoulu – Turvallisuusalan koulutusohjelma – Opinnäytetyö, 2007. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.2.2019).
- ↑ Peltipoliisi räjäytettiin Rovaniemellä Helsingin Sanomat. 7.10.2009. Arkistoitu 10.10.2009. Viitattu 24.2.2019.
- ↑ Riistakamerat viedään käsistä Yle.fi/alueet/oulu. 1.2.2010. Yle Oulu. Viitattu 7.9.2011. [vanhentunut linkki]
- ↑ Holopainen, Simo: Riistakamerat alkavat kuvata töhrijöitä Aamulehti.fi. 31.3.2011. Aamulehti. Arkistoitu 8.4.2011. Viitattu 7.9.2011.
- ↑ Mikä riistakamera on? Riistakamerat.com. Viitattu 24.2.2019.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valvontakamera Wikimedia Commonsissa
