Dodge Challenger

Dodge Challenger on yhdysvaltalainen urheilullinen ns. muskeliauto, jonka ensimmäistä sukupolvea valmistettiin vuosina 1970–1974 ja kolmatta sukupolvea vuodesta 2008 alkaen. Suurin osa Challengereista valmistettiin Yhdysvaltain ja Kanadan markkinoille. Auton ulkoasun on suunnitellut Carl Cameron.

Dodge Challenger
2009 Dodge Challenger RT
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Yhdysvallat  Kanada
Valmistaja	FCA US LLC
Valmistusvuodet	1970-1974 2008-
Korimalli	2-ovinen hardtop coupe 2-ovinen avoauto (convertible)
Luokka	Muskeliauto
Seuraaja	-
Teknisesti samankaltaisia	Plymouth Barracuda (1970-74)
Tekniset tiedot
Moottori	Mopar-moottoreita
Iskutilavuus	n. 3250–7200 cm3
Teho	305hv–1025 hv
Huippunopeus	251km/h - 327km/h (340km/h SRT Demon, SRT Demon 170 & Super Stock ilman rajoitinta)
Kiihtyvyys	1,7 s – 6,5 s (0–100 km/h)
Vetotapa	takaveto neliveto (GT)
Kulutus	11,8 –20 l/100 km
Infobox OK

Yleistä

Dodge Challengerin tuotanto alkoi vuonna 1970. Se perustui pitkälti Plymouth Barracuda E-Bodyn pohjalevylle, mutta akseliväliä kasvatettiin 51 mm sisätilan kasvattamiseksi. Chryslerin johtoporras ei hyväksynyt kokonaan uuden auton suunnittelua taloudellisista syistä, joten tämän takia auto perustuu hyvin pitkälti Barracudaan. Auto luotiin kilpailemaan "Pony Car" -luokassa. Erityisesti auto oli Dodgen vastine Ford Mustangille ja Chevrolet Camarolle, Mercury Cougarille ja Pontiac Firebirdille.

Challengereita valmistettiin yhteensä 168 000, joista arvellaan edes jonkinlaisessa kunnossa olevan 1/3 tuotantomäärästä, joten autot ovat haluttuja keräilykappaleita erityisesti urheilullisten versioiden osalta. Dodge Challengereiden valmistaminen aloitettiin uusilla malleilla vuonna 2008.

Mallit

• R/T (Road/Track) - tämä malli sisälsi vakiona mm. kolmipuolaisen ratin ja jäykemmän alustan. Kaikki tehokkaimmat mallit kuuluivat R/T-mallistoon. Viimeinen muskelimalli oli saatavilla vuonna 1971, mutta 1972–1974 mallia ei enää saanut performance-moottoreilla öljykriisin takia.

• SE (Special Edition) - tämä malli sisälsi mm. nahkaiset kuppipenkit sekä pienemmän takaikkunan "matalamman profiilin" takia.

• T/A (Trans Am) - tämä malli sisälsi lasikuituisen konepellin, kromatun sivulla olevan putkiston ulostulon ja 340-kuutiotuumaisen moottorin Six-Pack-kaasuttimella (3x2-kurkkuinen kaasutin). Trans Am -mallia valmistettiin vain vuonna 1970. T/A-malli luotiin erityisesti SCCA Trans Am -kilpailuluokkaa varten, jossa sillä ajoi Sam Posey.

Moottorit 1970-1974

• 198cid / 3,3 l R6: 101 hv (Deputy / 1-kurkkuinen kaasutin)
• 225cid / 3,7 l R6: 145 hv (1-kurkkuinen kaasutin)
• 318cid / 5,2 l V8: 230 hv (2-kurkkuinen kaasutin)
• 340cid / 5,6 l V8: 275 hv (4-kurkkuinen kaasutin)
• 340cid / 5,6 l V8: 290 hv (Trans Am / 3x2-kurkkuinen kaasutin)
• 383cid / 6,3 l V8: 290 hv (2-kurkkuinen kaasutin)
• 383cid / 6,3 l V8: 330 hv (4-kurkkuinen kaasutin)
• 383cid / 6,3 l V8: 335 hv (Magnum / 4-kurkkuinen kaasutin)
• 440cid / 7,2 l V8: 375 hv (Magnum / 4-kurkkuinen kaasutin)
• 440cid / 7,2 l V8: 390 hv (Six-Pack / 3x2-kurkkuinen kaasutin)
• 426cid / 7,0 l V8: 425 hv (HEMI / 2x4-kurkkuinen kaasutin)

Suorituskyky

Kiihtyvyys 0–100 km/h:

• T/A 340 Six-Pack: 5,9 s
• R/T 440 Six-Pack: 6,2 s

Varttimaili

• 340 14.8 @ 154 km/h
• 340 T/A: 14.51 @ 160.3 km/h Auto with 3.55 same car used on all published test
• 383 2-barrel: 15.1 @ 154 km/h
• 383 Magnum R/T: 14.3 @ 159 km/h
• 440 Magnum R/T: 13.8 @ 164 km/h
• 440 Six-Pack: 13.4 @ 172 km/h
• 426 Hemi: 13.0 @ 174 km/h

Huippunopeus

• T/A 340 Six-pack: 160 km/h
• R/T 440 Six-pack: 174 km/h

Varusteet

Värivaihtoehdot

• 1970

Light Gold Metallic-FY4, Plum Crazy (purple)-FC7, Sublime (green)-FJ5, Go-Mango(orange)-EK2, Hemi Orange-EV2, Banana (yellow)-FY1, Light Blue Metallic-EB3, Bright Blue Metallic-EB5, Dark Blue Metallic-EB7, Rallye Red-FE5, Light Green Metallic-FF4, Dark Green Metallic-EF8, Dark Burnt Orange-FK5, Beige-BL1, Dark Tan Metallic-FT6, White-EW1, Black-TX9, Cream-DY3, Panther Pink-FM3

• 1971

Light Gunmetal Metallic-GA4, Light Blue Metallic-GB2, Bright Blue Metallic-GB5, Dark Blue Metallic-GB7, Dark Green Metallic-GF7, Light Green Metallic-GF3, Gold Metallic-GY8, Dark Gold Metallic-GY9, Dark Bronze Metallic-GK6, Tan Metallic-GT5, Bright Red-FE5, Bright White-GW3, Black-TX9, Butterscotch-EL5, Citron Yella-GY3, Hemi Orange-EV2, Green Go-FJ6, Plum Crazy-FC7, Top Banana-FY1

• 1972

Light Blue-HB1, Bright Blue Metallic-HB5, Bright Red-FE5, Light Green Metallic-GF3, Dark Green Metallic-GF7, Eggshell White-GW1, Black-TX9, Honeydew-GY4, Light Gold-GY5, Gold Metallic-GY8, Dark Gold Metallic-GY9, Dark Tan Metallic-GT8, Light Gunmetal Metallic-GA4, Medium Tan Metallic-GA4, Super Blue-GB3, Hemi Orange-EV2, Top Banana-FY1

• 1973

Black-TX9, Dark Silver Metallic-JA5, Eggshell White-EW1, Parchment-HL4, Light Gold-JY3, Dark Gold Metallic-JY9, Gold Metallic-JY6, Bronze Metallic-GK6, Pale Green-JF1, Dark Green Metallic-JF8, Light Blue-HB1, Super Blue-TB3, Bright Blue Metallic-GB5, Bright Red-FE5, Top Banana-FY1, Light Green Metallic-GF3

• 1974

Yellow Blaze-KY5, Golden Fawn-KY4, Parchment-HL4, Bright Red-FE5, Deep Sherwood Metallic (Green)-KG8, Eggshell White-EW1, Black-TX9, Light Blue-HB1

Populaarikulttuurissa

Dodge Challenger R/T on autona pääosassa elokuvassa Nasta laudassa (Vanishing point, 1971). Elokuvaa varten hankittiin viisi vakiovarustettua autoa, joista neljää ei muutettu mitenkään; yhteen vaihdettiin jäykemmät jouset hyppy-stunttia varten. Elokuvan lopussa ei tuhota Challengeria, vaan vastaavannäköinen Chevrolet Camaro.

Auto esiintyy myös Quentin Tarantinon elokuvassa Death Proof, jossa itseään esittävä stunttinainen Zoë Bell haluaa koeajaa valkoisen 1970 Dodge Challengerin, koska lähistöllä on sellainen myytävänä ja nimenomaan koska autoa käytettiin yllä mainitussa elokuvassa. (Kyseisen elokuvan auto on nykyään Suomessa omistuksessa)

Aiheesta muualla

• Challenger Dodgen sivustolla (englanniksi)
• The Dodge Challenger Homepage (Arkistoitu – Internet Archive)
• Dodge Challenger Enthusiast Site