Diotima

Diotima on merkittävässä osassa Platonin dialogissa Pidot. Siinä Sokrates sanoo, että Diotima oli mantineialainen näkijä ja papitar, joka oli hänen nuoruudessaan opettanut hänelle ”rakkauden filosofiaa”. Sokrates sanoo myös, että Diotima onnistui taivuttelemaan jumalat viivyttämään Ateenaa riivannutta ruttoa kymmenen vuotta.

Vaikka monet Platonin teoksissa esiintyvät henkilöt ovatkin historiallisia henkilöitä, suurimman osan historiallisuutta ei yleensä edes epäillä, paitsi Diotiman. Häneen ei ole viittauksia dialogin ulkopuolella. Platon saattoi olla niin vaikuttunut Aspasian, Perikleen rakastajattaren, älystä ja sukkeluudesta, että halusi kenties perustaa Diotiman hahmon tähän.

Diotiman nimeä on usein käytetty filosofisissa hankkeissa, lehdissä, esseissä ja niin edelleen. Merkittävimpänä sitä on käyttänyt nimimerkkinään 1700-luvulla elänyt Susette Borkenstein Gontard, pankkiiri J. F. Gontardin vaimo. Borkenstein Gontard innoitti saksalaista runoilijaa Friedrich Hölderliniä kirjoittamaan runollisen tai enemmänkin filosofisen romaanin Hyperion, joka julkaistiin 1797-1799. Romaanissaan Hölderlin antoi rakkaalleen nimen Diotima, ja tätä käytettiin myös parin kirjeenvaihdossa. Uskotaan yleisesti, että Hölderlinin rakkaus ajoi hänet lopulta mielisairauteen ja kuolemaan.

Lähteet

• Navia, Luis E.: Socrates, the man and his philosophy, s. 30, 171. University Press of America, 1985. ISBN 0-8191-4854-7. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Lindemann, Kate (toim.): Diotima of Mantinea Women Philosophers (englanniksi)