Dennis Nilsen

skotlantilainen sarjamurhaaja

Dennis Andrew Nilsen (23. marraskuuta 194512. toukokuuta 2018) oli skotlantilainen sarjamurhaaja joka toimi Lontoossa. Hän murhasi viiden vuoden aikana viisitoista miestä.[1] Hän teki myös muutamia epäonnistuneita murhayrityksiä.

Ennen murhia muokkaa

Nilsen syntyi Aberdeenshiressa norjalaiselle isälle ja skottilaiselle äidille. Isä kärsi alkoholiongelmasta, ja vanhemmille tuli avioero Nilsenin ollessa 4-vuotias. Äiti meni uusiin naimisiin ja lähetti poikansa isovanhemmilleen. Parin vuoden kuluttua Nilsen palasi asumaan äitinsä luokse.

Nilsen värväytyi vuonna 1961 Britannian armeijaan. Hän toimi kokkina Adenissa, Kyproksella ja Berliinissä ennen kuin jätti armeijan 1972 ja toimi hetken poliisina. 1970-luvun puolivälissä hän pääsi virkamieheksi työnvälitystoimistoon.

Sarjamurhaajaksi muokkaa

Kaikki Nilsenin uhrit olivat opiskelijoita tai kodittomia miehiä. Sarjamurhaaja vei heidät kotiinsa seksiä varten tai vain seuraksi. Yön aikana hän kuristi uhrinsa ja hävitti ruumiit.

Vuonna 1981 Nilsen muutti yläkertaan. Hän jatkoi tappamista, mutta havaitsi ruumiiden hävittämisen hankaloituneen. Nilsen alkoi säilyttää uhriensa jäännöksiä vaatekaapissa, muovikasseissa ja lattialautojen alla. Yrittäessään vetää ruumiinosia vessanpöntöstä alas hän onnistui tukkimaan koko viemäriverkoston.

Kun viemäriverkostoa tultiin korjauttamaan, havaittiin, että siellä oli jotakin lihan kaltaista sekä pieniä luita, joiden todettiin olevan peräisin ihmisruumiista. Paikalle hälytettiin poliisi, joka jo pian oli Nilsenin kannoilla.

Pidätys, oikeudenkäynti ja tuomio muokkaa

Kolme poliisia tuli tutkimaan Nilsenin asunnon, jossa huomattiin välittömästi mädäntyneen lihan haju. Kun poliisi kysyi, missä olivat loput ruumiista, Nilsen kertoi, että ne olivat kahdessa muovikassissa hänen vaatekaapissaan. Nilsen pidätettiin välittömästi epäiltynä murhista.

Poliisiasemalle vietäessä Nilseniltä kysyttiin hänen uhriensa määrää, hän kertoi niitä olleen 15 tai 16.

Nilsen sai elinkautisen vankeusrangaistuksen 4. marraskuuta 1983. Hänelle myönnettiin 25 vuoden kuluttua - 2008 - mahdollisuus hakea armahdusta. Sisäministeri poisti armahdusmahdollisuuden kokonaan, mikä tarkoitti, että Nilsen istuisi vankilassa loppuelämänsä. Tämä sisäministerin oikeus poistettiin kuitenkin marraskuussa 2002, joten Nilsenillä oli alkuperäisen tuomion mukaisesti vapautumisen mahdollisuus aikaisintaan 2008.

Nilsen kärsi tuomiotaan Full Suttonin vankilassa lähellä Pocklingtonia. Vuonna 1993 hän sai luvan antaa vankilasta käsin televisioituja haastatteluja.

Nilseniltä evättiin eräässä vankilassa pääsy homopornon pariin. Asia vietiin oikeuteen, ja toinen oikeusjuttu syntyi 2003, kun Nilseniä estettiin julkaisemasta omaelämäkerrallista teostaan The History of a Drowning Boy.

Uhrit muokkaa

  • 1: Nilsen teki ensimmäisen murhansa 30. joulukuuta 1978. Hän väitti tavanneensa uhrin homobaarissa ja kuristaneensa hänet tajuttomaksi. Sitten Nilsen oli hukuttanut uhrin, joka vuosien päästä tunnistettiin Stephen Dean Holmesiksi. Holmes oli syntynyt 22. maaliskuuta 1964 eli oli ollut kuollessaan vain 14-vuotias. Kävi ilmi, että poika oli ollut matkalla popkonsertista kotiin.
  • Ensimmäisen ja toisen murhan välillä Nilsen yritti tappaa hongkongilaisen opiskelijan, jonka oli tavannut Lontoon West Endissä. Syytettä ei nostettu.
  • 2: 3. joulukuuta 1979 Nilsen kuristi kanadalaisen Kenneth Ockendonin sukupuoliyhdynnän aikana. Ockendon ilmoitettiin kadonneeksi.
  • 3: Toukokuussa 1980 Nilsen murhasi Martyn Duffeyn, kodittoman 16-vuotiaan Birkenheadista. Hän kuristi ja hukutti uhrinsa.
  • 4: Neljäs uhri oli Billy Sutherland, prostituoitunut mies Skotlannista. Nilsen ei muista, kuinka murhasi Sutherlandin, mutta myöhemmin selvisi, että hänet oli kuristettu käsin.
  • 5: Viides uhri oli ilmeisesti ulkomaalaistaustainen prostituoitu mies, jota ei kuitenkaan koskaan tunnistettu.
  • 6: Kuudes uhri oli Nilsenin baarissa tapaama nuori irlantilainen.
  • 7: Seitsemäs uhri oli mies, jonka Nilsen löysi nukkumasta lontoolaisessa oviaukossa.
  • 8: Nilsen ei itse muista kahdeksannesta uhrista mitään.
  • 9 ja 10: Molemmat olivat nuoria skotlantilaisia miehiä, jotka murhaaja löysi pubeista Sohossa.
  • 11: Yhdestoista uhri oli skinhead, jonka Nilsen löysi Lontoon Piccadilly Circukselta. Uhri murhattiin ja jäänteet kätkettiin lattialautojen alle.
  • 10. marraskuuta 1980 Nilsen yritti murhata, mutta uhri onnistui pakenemaan. Poliisi hälytettiin, mutta Nilseniä ei saatu kiinni.
  • 12: Kahdestoista uhri oli Malcolm Barlow, joka murhattiin 18. syyskuuta 1981. Hänet murhaaja löysi oviaukosta ja soitti tälle ambulanssin. Kun Barlow myöhemmin palasi kiittämään Nilseniä, tämä tarjosi tälle lounaan ja juotavaa. Samana yönä Nilsen kuitenkin tappoi miehen.
  • Nilsen muutti uuteen kotiin Muswell Hillillä lokakuussa 1981. Hän kutsui sinne baarissa tapaamansa miehen. Nilsen yritti murhata tämän, mutta uhri selvisi. Hän oli ollut tajuttomana eikä muistanut tapahtunutta. Hän meni lääkärille, jossa havaittiin, että miestä oli ilmeisesti kuristettu. Hänen kehotettiin ottamaan yhteyttä poliisiin, mutta ei halunnut, koska silloin hänen seksuaalinen suuntautumisensa olisi voinut paljastua.
  • Nilsen teki heti perään toisen murhayrityksen, mutta Camden Townista löytynyt uhri pääsi pakoon.
  • 13: Kolmastoista uhri John Howlett oli ensimmäinen, jonka Nilsen murhasi uudessa asunnossaan. Hänet Nilsen kuristi joulukuussa 1981. Howlett yritti myös kuristaa Nilseniä takaisin. Kuristettuaan Howlettin Nilsen piti tämän päätä veden alla ja silpoi ruumiin. Ruumiinosia kätkettiin eri puolille asuntoa ja vedettiin vessanpöntöstä.
  • 14: Graham Allen oli koditon mies, jonka Nilsen murhasi neljäntenätoista uhrinaan. Allenin kuoltua Nilsen jätti ruumiin kylpyammeeseen eikä tiennyt, kuinka hävittää se. Kolmen päivän jälkeen murhaaja silpoi Allenin kuten edellisen uhrinsa.
  • 15: Nilsenin viidestoista ja viimeinen uhri oli narkomaani Stephen Sinclair. Nilsen tapasi hänet Oxford Streetillä, vei kotiinsa ja murhasi.

Lähteet muokkaa

  1. Serial killer Dennis Nilsen dies in prison aged 72 The Guardian. Viitattu 29.12.2018.