Denia
Denia (virallisesti Dénia) on kaupunki Valencian itsehallintoalueella Espanjan itärannikolla. Suotuisasta ilmastostaan ja aurinkorannoistaan tunnettu Denia on kehittynyt huomattavaksi turistikeskukseksi. Kesäisin kaupungin väkiluku moninkertaistuu jopa 200 000:een.[2]
| Dénia | |
|---|---|
 Denia |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Dénia |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Espanja |
| Itsehallintoalue | Valencia |
| Maakunta | Alicante |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 66,18 km² |
| Korkeus | 12 m |
| Väkiluku (1.1.2017) | 41 568[1] |
| – Tiheys | 628,1 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
| Postinumero | 03700 |
.jpg)
Maantiede ja ilmastoMuokkaa
Denia sijaitsee Alicanten maakunnan koillisosassa. Se on Costa Blanca -rannikkovyöhykkeen pohjoisin kaupunki. Deniassa on noin 20 kilometriä hiekkarantaa, rantavyöhykkeitä on kaksi: Les Marines ja Les Rotes. Kaupungin eteläpuolella sijaitsee luonnonpuisto Parque natural del Macizo del Montgó, jonka pinta-ala on noin 2 000 hehtaaria. Montgón korkein kohta on 753 mpy. Luonnonpuiston flora käsittää noin 650 lajia ja fauna noin 150 selkärankaisten lajia.
Deniassa vallitsee välimerenilmasto. Vuotuinen keskilämpötila on 18 °C. Talvet ovat lyhyitä ja leutoja, kesät pitkiä ja lämpimiä. Kylmimmän kuukauden eli tammikuun keskilämpötila on 11,3 °C. Lämpimimmän kuukauden eli elokuun keskilämpötila puolestaan on 26,8 °C.[3] Vuotuisia aurinkotunteja on 3 000.
HistoriaMuokkaa
Nykyisen Denian alueelta on löydetty merkkejä muinaisesta iberien asutuksesta (Diniu) ja kreikkalaisten muinainen siirtokunta Hemeroskopeion on saattanut sijaita Denian alueella.[4] Ajanlaskun alkua edeltäneellä vuosisadalla roomalainen Sertorius perusti alueelle Dianium-nimisen laivastotukikohdan, josta nykyinen Denia sai alkunsa. Rooman keisarikunnan kaudella paikkakunta oli niin sanottu municipium. Keisarikunnan sorruttua Denia kuului 500- ja 600-luvuilla Visigoottien valtakuntaan. Maurien valtakausi alkoi 700-luvulla; Denian kulttuuri- ja talouselämä alkoivat kukoistaa ja 1000-luvulla se oli Daniyya-nimisen taifan keskus. Daniyyan taifa ulottui syvälle sisämaahan ja käsitti myös Baleaarien saariston. Taifa menetti itsenäisyytensä vuonna 1076, jolloin sen otti haltuunsa Ahmad al-Muqtadir. Vuonna 1091 alueen valtasivat almoravidit.
Rannan tuntumassa sijaitseva linnake Castillo de Denia periytyy maurien aikakaudelta.
Kristityt takaisinvaltasivat Denian vuonna 1244 Jaakko I:n johdolla. Tuolloin muslimit jättivät kaupungin, joka lähes autioitui. Kristityt tekivät sittemmin Deniasta kreivikunnan ja siitä tuli osa Aragonian kruunua ja Valencian kuningaskuntaa. Denian markiisi Francisco Gómez de Sandoval y Rojas (1553 Tordesillas – 17. toukokuuta 1625 Valladolid) nimitti Denian virallisesti kaupungiksi.
Espanjan perimyssodan (1701–1714) ja Pyreneiden niemimaan sodan (1808–1814) seurauksena Denian painoarvo jälleen väheni. 1800-luvun kuluessa talouselämä elpyi rusinoiden ansiosta ja väestö lisääntyi voimakkaasti: vuosina 1860–1900 väkiluku kasvoi 6 500:sta yli 12 000:een. Rusinoiden tuotanto kriisiytyi 1900-luvun alussa, minkä seurauksena siirryttiin sitrushedelmien viljelyyn. Deniassa on ollut myös leikkikalujen teollista valmistusta. 1900-luvun jälkipuoliskolla matkailun merkitys korostui, alkutuotanto ja jalostus puolestaan menettivät painoarvoaan.
LiikenneMuokkaa
Tieliikenteen keskeiset väylät ovat maantie N-332 ja moottoriväylä AP-7 E-15 (Autopista del Mediterráneo). Deniassa sijaitsee TRAM Metropolitano de Alicante -raitiotieverkon pohjoinen pääteasema. Deniasta on laivayhteys Ibizaan, Palma de Mallorcalle ja Formenteraan.
Lähteet ja viitteetMuokkaa
- ↑ Cifras oficiales de población resultantes de la revisión del Padrón municipal a 1 de enero Instituto Nacional de Estadística (INE). Viitattu 5.2.2018. (espanjaksi)
- ↑ Dénia es el municipio del Estado que más veraneantes recibe, Calp el tercero y Xàbia el octavo La Marina Plaza. La Marina Plaza. Viitattu 5.2.2018. (espanjaksi)
- ↑ CLIMATE: DÉNIA Climate-Data.org. Climate-Data.org. Viitattu 6.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Establecimientos griegos y sus problemas ArteHistoria. ArteHistoria. Viitattu 6.2.2018. (espanjaksi)
