Dejan Stanković
Dejan Stanković (serb. Дејан Станковић, s. 11. syyskuuta 1978 Belgrad, Jugoslavia) on serbialainen jalkapallovalmentaja ja entinen keskikenttäpelaaja.[1] Syyskuusta 2023 lähtien hän on toiminut Ferencvárosin päävalmentajana.
Henkilötiedot | |||
---|---|---|---|
Koko nimi | Dejan Stanković | ||
Syntymäaika | 12. syyskuuta 1978 | ||
Syntymäpaikka | Belgrad, Jugoslavia | ||
Pelipaikka | keskikenttä | ||
Pituus | 181 cm | ||
Lempinimi | Deki, Lohikäärme | ||
Seura | |||
Seura | Ferencváros | ||
Tehtävä | päävalmentaja | ||
Junioriseurat | |||
1985–1992 | FK Teleoptik | ||
1992–1995 | Belgradin Punainen tähti | ||
Seurat | |||
Vuodet | Seura | O | (M) |
1995–1998 | Belgradin Punainen tähti | 85 | (30) |
1998–2004 | Lazio | 137 | (22) |
2004–2013 | Internazionale | 231 | (32) |
Yhteensä | 453 | (81) | |
Maajoukkue | |||
1998–2013 | Serbia | 103 | (15) |
Valmennusura | |||
2014–2015 | Udinese (apuv.) | ||
2019–2022 | Belgradin Punainen tähti | ||
2022–2023 | Sampdoria | ||
2023– | Ferencváros | ||
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Ura pelaajana
muokkaaStanković aloitti jalkapallon pelaamisen katupeleissä ja futsal-kentillä. Jalkapalloilijavanhempien pojan lahjat kiinnittivät Belgradin Punaisen tähden kykyjenetsijän huomion ja hän liittyi Jugoslavian suurseuran junioriorganisaatioon 13-vuotiaana. Keskikentällä viihtyneen Stankovićin ammattilaisura alkoi seurassa helmikuussa 1995, kun hän debytoi nuorimpana pelaajana edustusjoukkueessa.[2] Kesällä 1998 hän siirtyi 11 miljoonan punnan siirtosummalla italialaiseen Lazioon kesällä 1998.[1] Lazion tähtiä vilissessää joukkueessa Stanković teki läpimurtonsa Euroopan huipulle ja vakiinnutti paikkansa avauksessa Juan Sebastián Verónin, Pavel Nedvedin ja Roberto Mancinin rinnalla.[2] Stanković nousi kovalla työmoraalillaan ja taistelutahdollaan sekä loisteliailla maaleillaan Lazion kannattajien suosikiksi ja sai Roomassa pelatessaan lempinimen Lohikäärme. Hän edusti seuraa kaikkiaan kuusi vuotta ja voitti Serie A:n mestaruuden lisäksi kaksi Italian cupia sekä Cup-voittajien Cupin mestaruuden.[2]
Stanković siirtyi kesällä 2004 Internazionaleen 4,5 miljoonan punnan siirotsummalla. Serbialainen vakiinnutti nopeasti paikkansa Interin avauskokoonpanossa ja pelasi myös uudessa seurassaan itsensä kannattajien suosioon. Hän viihtyi Interissä yhdeksän vuotta ja pelasi niin entisen pelaajatoverinsa Mancinin kuin José Mourinhon alaisuudessa. Hän kuului Interin 2000-luvun kultaiseen joukkueeseen, joka voitti vuosina 2006-2010 viisi perättäistä Serie A:n mestaruutta. Stanković lopetti pelaajauransa Interissä vuonna 2013.[2]
Maajoukkuetasolla Stanković pelasi Jugoslavian liittotasavallan, myöhemmin Serbia ja Montenegron ja nykyisin Serbian jalkapallomaajoukkueessa yhteensä 103 A-maaottelua, joissa teki 15 maalia. MM-kisoissa hän edusti Jugoslaviaa vuonna 1998, Serbia ja Montenegroa vuonna 2006 ja Serbiaa vuonna 2010, ja on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa kolmea eri valtiota MM-kisoissa edustanut pelaaja. lähde?
Ura valmentajana
muokkaaPelaajauransa jälkeen Stanković jatkoi uraansa jalkapallon parissa valmennustehtävissä. Kesällä 2014 hänestä tuli Andrea Stramaccionin apuvalmentaja Udinese Calcioon. Kauden jälkeen hän siirtyi Interin organisaatioon joukkueen koordinaattoriksi ja toimi vuosina 2017–2019 UEFA:n neuvonantajana.[3]
Joulukuussa 2019 hän teki 2,5 vuoden sopimuksen Belgradin Punaisen tähden kanssa ja ryhtyi seuran päävalmentajaksi.[4] Hän johdatti debyyttikaudellaan seuran Serbian mestaruuteen 14 pisteen erolla paikallisvastustaja FK Partizaniin.[5] Kaudella 2020/21 hän luotsasi seuran tuplamestaruuteen vahvan kauden päätteeksi. Liigassa Punainen tähti voitti 35 kauden 38 liigaottelustaan.[6] Eurooppa-liigassa hän johdatti joukkueen lohkovaiheesta pudotuspeleihin, joissa tie katkesi ensimmäisellä kierroksella Stankovićin entistä seuraa Interiä vastaan vierasmaalisäännön perusteella.[7] Stanković jätti tehtävänsä elokuussa 2022, kun Punainen tähti oli pudonnut Mestarien liigan karsinnoissa Maccabi Haifalle[8]
Lokakuun alussa 2022 Stankovićista tuli UC Sampdorian päävalmentaja.[9] Stanković ei onnistunut pelastamaan seuraa putoamiselta Serie B:hen.[10] Serbialaisvalmentaja jätti tehtävänsä kauden jälkeen.[11] Syyskuussa 2023 Stanković jatkoi valmennusuraansa unkarilaisen Ferencvárosin päävalmentajana.[12]
Meriitit
muokkaaPelaajana
muokkaa- Jugoslavian mestaruus: 1995
- Jugoslavian cup (3): 1995, 1996, 1997
- Italian mestaruus (6): 2000, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010
- Italian cup (6): 2000, 2004, 2005, 2006, 2010, 2011
- Italian supercup (6): 1998, 2000, 2005, 2006, 2008, 2010
- Mestarien liiga: 2010
- FIFA Club World Cup: 2010
- Cup-voittajien cup: 1999
- UEFA Super Cup: 1999
Valmentajana
muokkaa- Serbian mestaruus (3): 2020, 2021, 2022
- Serbian cup (2): 2021, 2022
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Dejan Stanković UEFA.com. 15.6.2012. UEFA. Viitattu 4.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d The record-breaking brilliance of peak Dejan Stanković thesefootballtimes.co. 5.2.2020. Viitattu 3.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Profile: Dejan Stanković Transfermarkt. Viitattu 3.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Dejan Stanković is the one! FK Crvena Zvezda. 21.12.2019. Viitattu 3.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Champions! FK Crvena Zvezda. 29.5.2020. Viitattu 3.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Ovo su Zvezdini šampioni FK Crvena Zvezda. 19.5.2021. Viitattu 3.12.2022. (serbiaksi)
- ↑ Milan squeeze past brave Zvezda FK Crvena Zvezda. 25.2.2021. Viitattu 3.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Stankovic quits as Red Star Belgrade manager worldfootball.net. 26.8.2022. Viitattu 3.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Benvenuto mister: Stankovic è l’allenatore della Sampdoria UC Sampdoria. 6.10.2022. Viitattu 3.12.2022. (italiaksi)
- ↑ Sampdoria relegated from Serie A for first time in more than a decade The Athletic. 8.5.2022. Viitattu 5.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Stankovic confirms Sampdoria exit after ‘suicide mission’ Football Italia. 4.6.2023. Viitattu 5.9.2023. (englanniksi)
- ↑ CSABA MÁTÉ IS REPLACED BY DEJAN STANKOVIC ON THE BENCH fradi.hu. 4.6.2023. Viitattu 5.9.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Dejan Stanković (Arkistoitu – Internet Archive)
1 Jevrić | 2 Ergić | 3 Dragutinović | 4 Duljaj | 5 Vidić | 6 Gavrančić | 7 Koroman | 8 Kežman | 9 Milošević | 10 Stanković | 11 Đorđević | 12 Kovačević | 13 Basta | 14 Đorđević | 15 Dudić | 16 Petković | 17 Nađ | 18 Vukić | 19 Žigić | 20 Krstajić | 21 Ljuboja | 22 Ilić | 23 Stojković | Valmentaja Petković
1 Stojković | 2 Rukavina | 3 Kolarov | 4 Kačar | 5 Vidić | 6 Ivanović | 7 Tošić | 8 Lazović | 9 Pantelić | 10 Stanković | 11 Milijaš | 12 Isailović | 13 Luković | 14 Jovanović | 15 Žigić | 16 Obradović | 17 Krasić | 18 Ninković | 19 Petrović | 20 Subotić | 21 Mrđa | 22 Kuzmanović | 23 Đuričić | Valmentaja Antić