Deinocheirus
Deinocheirus oli Mongoliassa myöhäisliitukaudella elänyt strutsisauri. Se on tunnettiin pitkään yhdestä ainoasta fossiililöydöstä. Fossiiliin kuului vuonna 1965 löydetyt 2,4 metriä pitkät käsivarret, kylkiluita sekä osa selkärankaa.[1] Vuonna 1970 löydöt kuvattiin ja se nimettiin Deinocheirus mirificukseksi. Niiden perusteella Deinocheiruksen arveltiin olleen pelottava petodinosaurus, muuta ei osattu sanoa.[2]
| Deinocheirus | |
|---|---|
 Deinocheirus mirificuksen eturaajat |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Ylälahko: | Dinosaurukset Dinosauria |
| Lahko: | Liskonlantioiset Saurischia |
| Alalahko: | Teropodit Theropoda |
| Osalahko: | Strutsisaurit Ornithomimosauria |
| Heimo: | Deinocheiridae |
| Suku: | Deinocheirus |
| Laji: | mirificus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Melkein 50 vuotta myöhemmin, vuonna 2014, kuvattiin kaksi lähes täydellistä Deinocheiruksen fossiilia. Mongolialaiset paleontologit olivat löytäneet ne muutaman vuoden aikaisemmin, mutta mustan pörssin fossiilikauppiaat olivat varastaneet kallot ja jalaat. Tutkijat onnistuivat kuitenkin jäljittämään fossiilit Euroopasta ja palauttamaan ne kotimaahansa.[2]
Paljastui ettei Deinocheirus ollutkaan saalistaja. Se oli hampaaton 11 metriä pitkä strutsisauri, ja sillä oli kyttyrä selässä. Toisen luurangon vatsasta löytyi kalansuomuja. Niiden perusteella tutkijat ovat päätelleet sen eläneen rantavesissä, syöden sekä maalla että vedessä, lihaa ja kasveja. Terävillä kynsillään se saattoi repiä kasveja ravinnoksi, mutta myös puolustautua petoja vastaan.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Osmólska, H. & Roniewicz, E.: Deinocheiridae, a new family of theropod dinosaurs. Palaeontologica Polonica, 1969, 21. vsk, s. 5-19. Artikkelin verkkoversio (pdf). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Maija Karala: Dinosaurukset patsastelevat nyt puistossa. Tiede, lokakuu 2016, 36. vsk, s. 14-21. Helsinki Media. ISSN 1457-9030.