David Wojnarowicz (14. syyskuuta 1954 Red Bank, New Jersey22. heinäkuuta 1992 New York, New York) oli yhdysvaltalainen monipuolinen taiteilija ja aktivisti.[1]

Wojnarowicz oli pitkälti itseoppinut.[2] Keskeytettyään koulun hän matkusteli liftaamalla eri puolilla Yhdysvaltoja, kunnes asettui New Yorkiin 1970-luvun loppupuolella ja aloitti toimimisen sen taidepiireissä. Wojnarowicz käytti maalaamista, performanssia, veistoa, valokuvausta, musiikkia, elokuvaa ja kirjoittamista välineinä huomion kiinnittämiseksi kansalaisoikeuksiin ja seksuaalivähemmistöjen asemaan. Hän edusti aikansa East Villagen taiteilijaryhmää, johon kuuluivat hänen lisäkseen muiden muassa Nan Goldin, Kiki Smith ja Peter Hujar.[1] Wojnarowicz ei pyrkinyt luomaan yhtenäistä tyyliä vaan kokeili laajalti erilaisia tekniikoita.[2]

Monet Wojnarowiczin kulttuurihankkeet perustuivat hänen ja tapaamiensa henkilöiden todellisiin elämänkokemuksiin.[1] Hän kuvasi teoksissaan myös AIDS-kriisin ja kulttuurisotien vaikutuksia. Hän oli itse HIV-positiivinen 1980-luvulta lähtien ja ajoi voimakkaasti tartunnan saaneiden oikeuksia.[2] Wojnarowiczin teoksia kuuluu muun muassa Whitney Museum of American Artin ja Walker Art Centerin kokoelmiin. Wojnarowicz kuoli 37-vuotiaana AIDS:iin. Yksi hänen tunnetuimmista töistään on mustavalkoinen elokuva A Fire in My Belly. Kun teos oli osana näyttelyä Washington DC:n Smithsonian-instituutissa vuonna 2010, Catholic League keräsi mielenosoituksia museon ulkopuolelle. Tapaus oli jatkoa Yhdysvaltain kulttuurisodille, mutta myös johti Wojnarowiczin elämää ja työtä kohtaan tunnetun mielenkiinnon yleiseen kasvuun.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d David Wojnarowicz Artnet, viitattu 13.7.2024 (englanniksi)
  2. a b c David Wojnarowicz: History Keeps Me Awake at Night Whitney Museum of American Art, viitattu 13.7.2024 (englanniksi)