David Farquhar CNZM (1928 Cambridge, Uusi-Seelanti2007 Wellington, Uusi-Seelanti) oli uusiseelantilainen säveltäjä.[1]

Farquhar vietti suurimman osan varhaisista vuosistaan Fidžillä. Hän aloitti yliopisto-opintonsa Christchurchissa ja valmistui sitten Wellingtonin Victoria-yliopistosta saatuaan opetusta Douglas Lilburnilta. Farquhar lähti Isoon-Britanniaan, jossa hän sai maisterin arvon Cambridgen yliopistosta. Lisäksi hän sai sävellysopetusta Benjamin Frankelilta Guildhall School of Music and Dramalta. Palattuaan Uuteen-Seelantiin Farquhar liittyi Wellingtonin Victoria-yliopiston musiikin laitoksen henkilökuntaan. Hän sai nimityksen musiikin professoriksi vuonna 1976 ja jäi eläkkeelle vuonna 1993.[1]

Farquharista tuli Uuden-Seelannin säveltäjäliiton ensimmäinen puheenjohtaja sen perustamisen yhteydessä vuonna 1974. Hän sai Uuden-Seelannin säveltäjäliiton kunniamaininnan palveluksista Uuden-Seelannin musiikille vuonna 1984. Hänestä tehtiin vuonna 2004 Uuden-Seelannin ansioritarikunnan Companion.[1] Farquharin tunnetuimpien teosten joukossa on hänen ensimmäinen sinfoniansa (1959).[2][3] Hänen tuotantoonsa kuuluu myös muun muassa pianokonsertto, näyttämömusiikkia, kamarimusiikkia, kuoroteoksia ja lapsille suunnattua musiikkia.[1][2]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d David Farquhar SOUNZ, viitattu 6.7.2024 (englanniksi)
  2. a b Philip Krumm, David Farquhar AllMusic, viitattu 6.7.2024 (englanniksi)
  3. Symphony No. 1 SOUNZ, viitattu 6.7.2024 (englanniksi)