Daniel Schmid
Daniel Schmid (26. joulukuuta 1941 Flims, Graubünden, Sveitsi – 5. elokuuta 2006 Flims, Sveitsi) oli sveitsiläinen ooppera- ja elokuvaohjaaja.
| Daniel Schmid | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. joulukuuta 1941 Flims, Graubünden, Sveitsi |
| Kuollut | 5. elokuuta 2006 (64 vuotta) Flims, Sveitsi |
| Ammatti | elokuva- ja oopperaohjaaja |
| Ohjaaja | |
| Aktiivisena | 1970–2002 |
| Aiheesta muualla | |
| Viralliset kotisivut | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Lapsuus muokkaa
Schmid syntyi tapaninpäivänä Flimsissä Sveitsissä vuonna 1941. Perhe asui Schweizerhofin hotellissa, joka kuului hänen suvulleen. Schmid on myöhemmin sanonut, että lapsuus hotelliympäristössä vaikutti myöhemmin hänen elokuviinsa. Hotellin aulassa illuusio ja todellisuus kohtasivat usein, ja Schmidin mukaan hänen elokuvansa sijoittuvat kaikki hämärälle alueelle, maailmojen rajoille.[1]
Scweizerhofin hotelli sijaitsi metsän laidassa noin kolmen kilometrin päässä Flimsin keskustasta. Hänen lapsuutensa oli melko yksinäinen ja vahvojen naishahmojen vaikuttama. Isä kuoli tuberkuloosiin, kun Daniel Schmid oli nelivuotias. Hänen isoisänsä oli viimeiset vuotensa sokea, joten äiti ja isoäiti hoitivat monta vuotta kahdestaan perheyritystä. Schmidilla oli ennen kouluun menoaan hyvin vähän kontakteja muihin lapsiin, ja hänen paras ystävänsä oli mielikuvituspoika.[2]
Ura muokkaa
Schmid muutti vuonna 1962 Länsi-Berliiniin opiskelemaan historiaa ja kirjallisuustiedettä. Vuonna 1967 hän aloitti Berliinin elokuva- ja televisioakatemiassa, jonka pääsykokeissa hän tapasi Rainer Werner Fassbinderin, ja heille kehittyi syvä ystävyyssuhde. Fassbinder esitteli Schmidin Werner Schroeterille, ja kolmikko vaikutti merkittävästi toistensa ensimmäisiin elokuviin.[2] Schmidin aloitti televisio-ohjaajana vuonna 1970, ja hänen ensimmäinen teatterielokuva, kokeellinen Heute Nacht oder nie valmistui vuonna 1972. Se vanhan linnan isännästä ja palvelijasta, jotka vaihtoivat päiväksi osiaan.[3]
Schmidin seuraavat elokuvat La Paloma (1974), Schatten der Engel (1976) ja Violenta (1978) varmistivat hänelle esteetikon maineen. Hän erottui selvästi muista sveitsiläisistä ohjaajista, joita kiinnosti lähinnä realismi ja naturalismi.[2] Schmidin elokuvissa oli puolestaan satumaisia elementtejä.[1] 1980-luvulla Schmid ohjasi viisi elokuvaa, ja niistä kaksi oli dokumentteja. Vuonna 1992 valmistui Muistojen hotelli, joka kertoi miehestä, joka palasi muistelemaan hylättyyn hotelliin, jossa vietti lapsuutensa.[2]
Elokuvien lisäksi Schmid ohjasi oopperatuotantoja Geneven Grand Théâtreen ja Zürichin oopperaan.[1]
Schmid kuoli syöpään kotikylässään Flimsissa elokuussa 2006.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Daniel Schmid The Telegraph. 8.8.2006. Telegraph Media Group Limited. Viitattu 12.4.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d Genhardt, Irene: Daniel Schmid (pdf) 7/2005. Swiss Films. Arkistoitu 4.2.2007. Viitattu 12.4.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Daniel Schmid, 64, Swiss Film Director, Is Dead NYTimes.com. 8.8.2006. The New York Times Company. Viitattu 12.4.2011. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Schmidin kotisivut
- Daniel Schmid Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Daniel Schmid Elonetissä.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hotel Schweizerhof Wikimedia Commonsissa
