Daguurin kieli on Kiinassa elävien daguurien puhuma mongolikieli. Daguurit asuvat koillis-Kiinassa Heilongjiangin maakunnassa, Sisä-Mongoliassa sekä maan läntisimmässä osassa Xinjiangissa.[1] Vuonna 1999 puhujia arvioitiin olevan 96 100 henkeä.[2]

Kansan etnisestä alkuperästä on esitetty erilaisia näkemyksiä. Eräiden tutkijoiden mukaan daguurit ovat voimakkaan tunguusivaikutuksen kokenut mongoliheimo. Toisten mielestä he ovat mongolikielen 1200–1300-luvulla omaksuneita tunguuseja.[1] Alun perin daguurit asuivat Taka-Baikaliassa Amurin pohjoispuolella. Venäjän laajentuessa 1600-luvulla Kiinan hallitus siirsi heidät Mantšuriaan.[3]

Daguuri luetaan perifeerisiin[4] tai pohjoisiin[5] mongolikieliin. Se jakautuu useisiin toisiaan lähellä oleviin murteisiin. Kieli toimii yhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. 1920- ja 1950-luvuilla tehdyt yritykset kirjakielen luomiseksi eivät ole johtaneet tuloksiin.[6] Lainasanoja on omaksuttu tunguusikielistä, mantšusta ja kiinasta.[7]

Lähteet muokkaa

  1. a b Jazyki mira: Mongolskije jazyki. Tunguso-mantšžurskije jazyki. Japonski jazyk. Koreiski jazyk, s. 51. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-047-7.
  2. Ethnologue: Daur ethnologue.com. Viitattu 22.11.2010. (englanniksi)
  3. Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat (3. painos), s. 145–146. Tampere: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X.
  4. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2, s. 294. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.
  5. Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat (3. painos), s. 145. Tampere: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X.
  6. Jazyki mira: Mongolskije jazyki. Tunguso-mantšžurskije jazyki. Japonski jazyk. Koreiski jazyk, s. 52. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-047-7.
  7. Jazyki mira: Mongolskije jazyki. Tunguso-mantšžurskije jazyki. Japonski jazyk. Koreiski jazyk, s. 59. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-047-7.