Csárdás

unkarilainen kansanmusiikki ja -tanssi

Csárdás (unkarinkielinen ääntämys [ˈtʃaːrdaːʃ]) on unkarilainen kansanmusiikki- ja tanssityyli, jonka muoto ja rytmi on peräisin verbunkos-tanssimusiikista. Se kehittyi vähitellen vuodesta 1835 lähtien. Csárdásin kehitykseen ja suosioon vaikutti viulisti Márk Rózsavölgyi, joka oli aikansa merkittävimpiä tanssimusiikin säveltäjiä. Csárdás oli 1850- ja 1860-luvuilla unkarilaisen kansanmusiikin tärkein laji, mutta vuosisadan loppuun mennessä se kangistui ja vakiintui tiettyyn muotoon.[1]

Vojvodinan unkarilaisia kansallispuvuissaan tanssimassa csárdásia.

Csárdásin tahtilaji on 2/4 tai 4/4, ja sille on tyypillistä tempon vaihtelu: se alkaa hitaasti mutta kiihtyy loppua kohti nopeaksi. Unkarin lisäksi csárdás tunnetaan myös useimmissa sen naapurimaissa. Nimitys tulee unkarin kielen sanasta csárdá, joka merkitsee kapakkaa tai ravintolaa. Csárdásia kutsutaan myös "idän tangoksi".[2]

Tunnetuin csárdás on Vittorio Montin Csárdás, vuodelta 1904. Se sävellettiin pääosin viululle, mutta se voidaan esittää myös pianon, haitarin tai orkesterin säestämänä. Se on ainoa laajalti tunnettu Vittorio Montin sävellys, ja se kuuluu mustalaisorkesterien vakio-ohjelmistoon.

LähteetMuokkaa

  1. Bence Szabolcsi: A Concise History of Hungarian Music mek.niif.hu. Viitattu 2.7.2010. (englanniksi)
  2. Göran Forsling: Csárdás Forever Music Web International. Viitattu 2.7.2010. (englanniksi)

ÄäninäyteMuokkaa