Crisu Ristseppä

Jukka "Crisu" Ristseppä on suomalainen kitaristi.

Muusikon ura

Ensimmäisen kitaransa Ristseppä sai 1967 joululahjana. Alkuun kitaransoitossa Ristseppä pääsi jo kavereiden kitaroilla.^lähde? Ensimmäinen vakituinen bändi, jonka kanssa Ristseppä kävi keikkailemassa, oli Aivoaine. Aivoaine-yhteistyö loppui kuitenkin lyhyeen, koska musiikillinen yritys oli bändissä eri maata. Crisu keskittyi soolojen soittamiseen. Komppaaminen ei pysynyt oikein kasassa.^{selvennä lähde?}

Aivoaine-kokemuksen jälkeen oli pieni vierailu Olli Ödnerin Kolerayhtyeessä sekä Remun pikkuveljen bändissä, jonka kanssa lämppärikeikka Hurriganesille Työväen Talolla noin 1972. Samana vuonna Crisu pääsi kokeilemaan siipiään vanhojen konkareiden Frank Robsonin, Raikka Rautarinteen ja Holle Holopaisen kanssa. Ohjelmisto koostui Spencer Davis Groupin ja Trafficin kappaleista. Yhtye teki vain yhden esiintymisen Eteläsuomalaisessa osakunnassa vanhan Bio Bion yläkerrassa. Vanha Isäntä -yhtyeen kanssa tuli myös tehtyä blueskeikkoja. Rotweilers-yhtyeen kanssa. 'Crisu on tehnyt studiosessioita muun muassa Salomonin 'Mentiin seslonkiin'. Matin ja Tepon levy -yhtiössä M & T Productions.

Hän soitti Päivi Paunun taustabändissä vuosina 1972–1973 ja 1973–1977.

Ristseppä oli kitaristina ja lauluntekijänä helsinkiläisessä Jig-Saw-yhtyeessä, joka julkaisi ainoan albuminsa Ujo poika vuonna 1975 sekä Riki Sorsan ollessa laulajana viimeisen singlensä vuonna 1977.

Muutama kuukausi sen jälkeen hän keikkaili afroamerikkalaisen muusikon mukana Tanskassa ja asui Kööpenhaminassa.

Kööpenhaminan jälkeen vuorossa olivat Stars-yhtye ja Johnny Savage and the Riders, jonka vuonna 1979 ilmestyneen Night Bar Boogie -albumin nimikkokappale oli Ristsepän kirjoittama. Johnny Savage and the Ridersin riveissä hänet nähtiin myös Visa Mäkisen elokuvassa Voi juku – mikä lauantai.

Vuonna 1978 Ristseppä liittyi Limousine-yhtyeeseen, jonka muut jäsenet olivat Zape Leppänen, Ari Vaahtera ja Tapio Niemelä. Yhtye julkaisi ensimmäisen singlensä vuonna 1979 ja seuraavan vuonna 1981 Leppäsen ja Vaahteran kuuluessa samaan aikaan myös Bluesoundsiin.

Ristseppä soitti vuonna 1980 Kojon yhtyeessä, joka tuolloin esiintyi muun muassa Roskilden rockfestivaalilla. Tämän jälkeen Ristseppä soitti vuonna 1981 Riki Sorsan yhtyeessä ja myös Tapio Niemelä Blues Bandissa, joka vuonna 1981 julkaisi albumin Blues Ain't Bad. Yhtye muutti sittemmin nimekseen BAL-8.

Kahdeksankymmenluvun puolivälissä Ristseppä soitti Who's Muddy Shoes yhtyeessä Pete Nurmen, Luumu Kaikkosen ja Tipi Järvisen kanssa. (Tipi Rummuissa) Tämän jälkeen seurasi Ruotsiin muutto. Vuodesta 1996 jatkuivat livekeikat pienimuotoisina pyrähdyksinä, tosin samaan aikaan Crisu oli esiintymässä myös Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla kanteleensoittaja/laulaja Liisa Matveisen kanssa.

Samana vuonna Ristseppä osallistui Järvenpään Bluesfestivaaliin Los Tacos -yhtyeen vieraana Dave Lindholmin kanssa, jonka kanssa Crisu oli Limousine-yhtyeen riveissä soittanut saman festivaalin päälavalla jo 1979.

Vuonna 2014 Ristseppä esiintyi Espan lavalla Ile Rantamäki & Blue$brokers -yhtyeen vieraana kahtena peräkkäisenä päivänä.

Tukholmassa Crisu on myös vieraillut muiden bändien keikoilla ja soittanut muun muassa Jukka Tolosen kanssa. Ari Kyyrön kirjanjulkaisutilaisuudessa Natsalla Crisu soitti Bluesprofessionales yhtyeessä (Häkä Virtanen basso, Ana Tammilehto kitara ja laulu sekä Nipa Manninen rummut) Viimeisten neljän vuoden aikana Crisu on soittanut muun muassa Juhani Haaviston kanssa Seinäjoella "Vekseliaukion bileissä" erilaisissa kokoonpanoissa.

Ristseppä soittaa aktiivisesti sekä Suomessa että Ruotsissa.