Charlie Christian

Charlie Christian (oik. Charles Henry Christian, 29. heinäkuuta 1916 – 2. maaliskuuta 1942) oli yhdysvaltalainen jazzkitaristi. Christian oli varhaisimpia sähkökitaran soittajia ja merkittävimpänä pidetty kyseisen soittimen uranuurtaja. Hän oli myös avainhahmo jazzin kehityksessä. Jazzin tyyleistä häneen yhdistetään yleensä cool jazz ja modern jazz. Hänen soittonsa ennakoi tulevaa bebopia.

Charlie Christian.

Elämä ja ura

Varhaiset vaiheet

Christian syntyi Texasin Bonhamissa, mutta perhe muutti pian Oklahoma Cityyn. Perheen vanhemmat olivat muusikoita ja siihen kuului Charlesin lisäksi kaksi muuta poikaa, Edward (s. 1906) ja Clarence (s. 1911). Isä, Clarence Henry Christian, opetti pojilleen musiikkia. Isä sokeutui sairastuttuaan kuumetautiin ja sen jälkeen hän ansaitsi poikiensa kanssa rahaa katumuusikkona. Kun Charles oli tarpeeksi vanha työskennelläkseen yksin, hän oli ensin katutanssijana. 12-vuotiaana hän peri tuolloin menehtyneen isänsä kitaran ja alkoi opetella soittamista. Hän pääsi Oklahoma Cityn Douglas Schooliin ja sai opetusta musiikissa Zelia Breauxilta. Charles olisi halunnut soittaa saksofonia koulun yhtyeessä, mutta opettaja ehdotti trumpettia. Charles pelkäsi trumpetin pilaavan huulensa, ja hän siirtyi musiikista baseballin pariin, jossa hän menestyi hyvin.

Vuonna 1931 isoveli Edwardin yhtyetoveri, trumpetisti James Simpson, alkoi kuitenkin opettaa Charlesille jazzia isoveljensä tietämättä asiasta ja hankki tälle myöhemmin oppaaksi myös kitaristi "Bigfoot" Ralph Hamiltonin. Ensimmäiset kappaleet, joihin Charles oppi soittamaan soolot, olivat "Rose Room", "Tea for Two" ja "Sweet Georgia Brown". Charles oppi soittamaan hämmästyttävän nopeasti. Eräänä iltana Hamilton ja Simpson ottivat Charlesin mukaan myöhäisyön jamitteluihin "Deep Deuce" -klubille, joka sijaitsi Oklahoma Cityn Northeast Second Streetillä. Paikalla oli nyt myös isoveli Edward, joka kuuli ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Charlesin soittoa. Koko paikan väki oli vakuuttunut Charlien taidoista, ja ennen kuin poika ehti aamuksi kotiin, oli jo äitikin kuullut uutiset. Charlie Christian esiintyi tämän jälkeen pitkin Oklahomaa ja soitteli samalla monien kaupungin läpi matkanneiden jazzin suurten nimien kanssa, joihin kuuluivat esimerkiksi Teddy Wilson ja Art Tatum.

Nousu maineeseen

Vuonna 1939 Mary Lou Williams -niminen pianisti, joka soitti Andy Kirkin Clouds of Joy yhtyeessä, kertoi levypomo John Hammondille Charliesta. Hammond suositteli Christiania Benny Goodmanille, joka otti tämän soittamaan uuteen sekstettiinsä. Aluksi Goodman ei ollut innokas tuolloin uuden soittimen, sähkökitaran, ottamisesta yhtyeeseensä, ja mielenmuutoksen jälkeenkin hän yritti ensin palkata kitaristiksi Andy Kirkin riveissä palvellutta Floyd Smithiä sekä Leonard Warea, mutta Charlien Christianin kyvyt huomattuaan Goodman valitsi oitis hänet yhtyeeseensä. Christian ei aluksi tehnyt Goodmaniin suurta vaikutusta Hammondin kanssa studiossa, mutta Hammond oli ottanut Christianin vielä Victor Hugo nimiseen losangelesilaiseen ravintolaan, jossa hän oli Goodmanin itsensä pyynnöstä soittanut "Rose Roomin", hänelle ennestään hyvin tutun kappaleen. Goodman oli yrittänyt tahallaan pyytää kappaletta, jota Christian ei osaisi, mutta kyseessä oli juuri Christianin bravuurinumero, ja siten hän pääsi näyttämään osaamistaan. Tämä oli tärkeä käännekohta Christianin uralla, joka oli aiemmin ansainnut 2,50 dollaria illalta, mutta sai tästä eteenpäin 150 dollaria viikossa.

Vuoden 1940 alussa Christiania pidettiin jo yleisesti parhaana jazz-kitaristina. Goodman otti Christianin superyhtyeeseensä, jossa soittivat myös pianisti Count Basie, trumpetisti Cootie Williams ja saksofonisti Georgie Auld. Levytyksistä Christianin bravuurina on pidetty Goodmanin kanssa sävellettyä "Solo Flight" kappaletta, jossa hän saa soittaa kitarallaan sekä melodian että melkein koko soololle varatun tilan Goodmanin lyhyttä klarinettibreikkiä lukuun ottamatta. Kappaletta pidetään usein jazz-standardina.

Kuolema yllättää

Christian oli sairastellut jo aiemminkin. Hänellä oli tuberkuloosi 1930- ja 1940-luvun vaihteessa, jonka takia hän oli sairaalassa samoihin aikoihin, kun Goodmanin yhtye oli tauolla yhtyejohtajan itsensä selkävaivojen vuoksi. Vuoden 1940 heinäkuussa Christian palasi kotikaupunkiinsa ja lähti syyskuussa New Yorkiin Goodmanin sekstetin kanssa. Hän ei ollut päihderiippuvainen, mutta käytti marihuanaa ja alkoholia. Terveyttä rasittivat myös laiskat syömistottumukset sekä pitkät yölliset jammailusessiot aina keikkojen päätteeksi. Vuoden 1941 kesäkuussa Christian joutui Seaviewin sairaalaan New Yorkissa. Hänen terveydentilansa koheni, ja hän suunnitteli perustavansa yhtyeen Cootie Williamsin kanssa vuoden 1942 helmikuussa. Hän kuitenkin kuoli pian tämän jälkeen seuraavan kuun toisena päivänä. Charlie Christian haudattiin merkitsemättömään hautaan Texasin Bonhamiin.

Charlie Christian ei ehtinyt levyttää omalla nimellään mitään, mutta hän teki lähtemättömän vaikutuksen sekä sähkökitaransoittoon, että jazzin kehittymiseen kohti kokeellisempaa bebop-tyyliä. Vuonna 1990 Christian nostettiin Rock and Roll Hall of Fameen, koska monet varhaiset rock-kitaristit saivat häneltä vaikutteita. Nykyään Christianin perintöön voi tutustua hänen omalla nimellään julkaistujen levyjen kautta, joihin on sisällytetty hänen kitarasoolojaan sisältäviä kappaleita.

Aiheesta muualla

• Charlie Christian Rock and Roll Hall of Famessa
• Tietoa Charlie Christianista (Arkistoitu – Internet Archive)
• Nuotinnoksia (Arkistoitu – Internet Archive)
• Valokuvia (Arkistoitu – Internet Archive)