Chambordin linna
Chambordin linna (ransk. Château de Chambord) on Chambordissa, Loirejoen laakson itäosassa sijaitseva linna. Chambordin linna on Loiren linnoista suurin ja ylellisin sekä yksi hienoimmista Ranskan renessanssiarkkitehtuuria edustavista rakennuksista.[1]
Historia
muokkaaChambordin linna on rakennettu vuosina 1519–47. Linna edustaa siirtymävaihetta, jolloin linnat alkoivat muuttua keskiaikaisista linnoituksista ylhäisön ylellisiksi palatsimaisiksi asunnoiksi, joita kutsuttiin nimellä châteaux de plaisance.[2]
Chambordin linnan on suunnitellut toskanalainen arkkitehti Domenico da Cortona. Linnan rakentaminen alkoi vuonna 1519 ja jatkui 1600-luvulle saakka. Linnaa ryhdyttiin rakentamaan pian sen jälkeen, kun kuningas Frans I oli palannut Italian sotaretkeltä. Kuningas oli ilmeisesti omaksunut vaikutteita italialaisesta rakennustaiteesta. Da Cortona valmisti puiset pienoismallit suunnittelun avuksi sekä valvoi linnan rakennustöitä. Linnan alkuperäinen tarkoitus on jäänyt epäselväksi. Frans I oli kyllä hyvin kiinnostunut rakennushankkeesta, mutta vieraili työmaalla harvoin ja ehti kuolla ennen linnan valmistumista.[1]
Vuosina 1529–1539 linnan arkkitehtina toimi Pierre Nepveu ("Trinqeau"). Linna valmistui Henrik II:n aikana. Sitä laajennettiin Ludvig XIV:n aikana. Linnaa uudisti Bordeaux’n herttua.[3] Nykyisin Chambordin linnaa ympäröi laaja puisto, ja se toimi aikoinaan myös suurena metsästysmajana. Puiston suunnitteli arkkitehti Jules Hardouin-Mansart noin vuonna 1684.[1]
Kuningas Ludvig XIV oleskeli Chambordissa satunnaisesti valtakautensa aikana. Vuonna 1670 Molière esitteli Chambordissa kuuluisan komediansa Le Bourgeois Gentilhomme Ludvigille ja hänen hovilleen. Linna ryöstettiin Ranskan vallankumouksen aikana, minkä jälkeen se hylättiin joksikin aikaa, kunnes Napoleon lahjoitti sen marsalkka Louis-Alexandre Berthierille vuonna 1809. Ranskan valtio osti Chambordin linnan vuonna 1930, ja se toimi toisen maailmansodan aikana tuhansien arvokkaiden taideteosten turvasäilönä.[1]
Arkkitehtuuri
muokkaa
Linnan ydinrakennus on pyöreiden kulmatornien sulkema neliö, jonka keskiössä on kupukattoinen porrastorni kaksoiskierreportaineen. Keskusrakennuksen ja suuren pihan sulkee 156 × 117 metrin suuruinen, etutornien sivuista lähtevä matalampi siipirakennus, jossa on pyöreät kulmatornit. Pohjoinen fasadi pikkutorneineen, kattoikkunoineen, korkeine savupiippuineen, suippokattoineen antaa alppivuorten siluettia muistuttavan vaikutelman. Linnassa on 440 huonetta ja salia, joissa on historiallisia muotokuvia.[3]
Chambordin linna on erityisen kuuluisa kaksoiskierreportaistaan, joissa yksi henkilö voi samaan aikaan nousta ylöspäin ja toinen laskeutua alaspäin, eivätkä he koskaan kohtaa. Oletetaan, että portaikon rakenne perustuu Leonardo da Vincin suunnitelmaan.[1]
Lähteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Chambordin linna Wikimedia Commonsissa
