Chad Kolarik
Chad Edward Kolarik (s. 26. tammikuuta 1986 Abington, Pennsylvania, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen uransa lopettanut jääkiekkoilija. Hän on pelipaikaltaan keskushyökkääjä,[1] mutta Kolarik osaa pelata myös laidassa. Hän on pelannut urallaan myös kuusi NHL-ottelua. Kolarik on pelannut Euroopassa myös Ruotsissa, KHL:ssä ja Sveitsissä. Hän laukoo oikealta.[2]
| Chad Kolarik | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. tammikuuta 1986 Abington, PA, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvallat |
| Jääkiekkoilija | |
| Pelipaikka | keskushyökkääjä |
| Maila | oikea |
| Pituus | 179 cm |
| Paino | 84 kg |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2010– |
| Aik. seurat |
San Antonio Rampage (AHL) Syracuse Crunch (AHL) Columbus Blue Jackets (NHL) Springfield Falcons (AHL) Connecticut Whale (AHL) New York Rangers (NHL) Wilkes-Barre/Scranton Penguins (AHL) Linköpings HC (SHL) Avangard Omsk (KHL) Kloten Flyers (NLA) Adler Mannheim (DEL) EC Salzburg (EBEL) |
| NHL-varaus |
199. varaus, 2004 Phoenix Coyotes |
Pelityyli
muokkaaElite Prospects -sivuston Erik K. Pirin mukaan Kolarik on taitava ja offensiivinen laitahyökkääjä, joka osaa pelata myös sentterinä. Hän on nopea luistelija, joka hallitsee kiekkoa hyvin ja omaa hyvän laukauksen. Kolarikilla on myös hyvä pelikäsitys ja pelintekotaidot. Hän ei ole kuitenkaan kovin isokokoinen ja Kolarikin tulisi parantaa puolustuspelaamista.[2]
Ura
muokkaaSeuraura
muokkaaJunioriura ja yliopistovuodet
muokkaaKolarik pelasi kaudella 2000–2001 La Salle College High Schoolin joukkueessa ja kaudella 2001–2002 Deerfield Academyn joukkueessa, jonka jälkeen Kingston Frontenacs varasi hänet 102. pelaajana OHL:n varaustilaisuudessa 2002. Kolarik ei kuitenkaan koskaan siirtynyt CHL:ään, jotta hän voisi jatkossa pelata Yhdysvaltain yliopistosarjoissa. Kolarik pelasi kaksi seuraavaa kautta Yhdysvaltain maajoukkueen kehitysohjelman mukana.[2]
Phoenix Coyotes varasi Kolarikin seitsemännellä kierroksella 199. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2004. Vuodet 2004–2008 hän kävi Michiganin yliopistoa. Kolarik voitti Freshman -vuotensa 2004–2005 päätteeksi CCHA:n mestaruuden. Kaudella 2005–2006 hän oli joukkueensa kolmanneksi paras pistemies Kevin Porterin kanssa tehoilla 12+26=38. Junior -vuotenaan 2006–2007 Kolarik sijoittui tehoilla 18+27=45 CCHA:n syöttöpörssissä seitsemänneksi ja jakoi pistepörssin kymmenennen sijan Western Michiganin Paul Szczechuran kanssa. Senior -vuotenaan 2007–2008 hän sijoittui tehoilla 30+26=56 koko sarjan pistepörssissä toiseksi edellään vain joukkuetoveri Kevin Porter. Maalipörssissä Kolarik sijoittui kolmanneksi.[1] Hän voitti kauden päätteeksi CCHA:n mestaruuden ja Kolarik valittiin sarjan ensimmäiseen tähdistökentälliseen.[2]
AHL-vuodet ja NHL-ottelut
muokkaaViimeisen yliopistokautensa jälkeen, huhtikuussa 2008 Kolarik teki kolmivuotisen tulokassopimuksen Phoenix Coyotesin kanssa.[3] Hän siirtyi loppukevääksi AHL-joukkue San Antonio Rampagen vahvuuteen. Kolarik teki seitsemässä playoff-ottelussa tehot 4+2=6. Hän oli joukkueensa paras maalintekijä. Kolarik pelasi myös kauden 2008–2009 kokonaan Rampagessa, jossa hänen varsinainen AHL:n tulokaskausi toi 76 runkosarjaottelussa tehot 20+30=50. Kolarik oli joukkueen toiseksi paras pistemies Dave Spinan jälkeen.[1] NHL:n kauden 2009–2010, siirtotakarajalla maaliskuussa 2010 Coyotes kauppasi hänet Columbus Blue Jacketsiin vaihdossa Alexandre Picardiin.[4][5] Kolarik debytoi loppukaudella myös Blue Jacketsin NHL-joukkueessa, jossa hän pelasi kaksi runkosarjaottelua. Kolarik teki NHL-debyyttinsä runkosarjan toiseksi viimeisellä kierroksella 5. huhtikuuta 2010 vieraissa St. Louis Bluesia vastaan. Hän sai ottelussa jääaikaa 4.54 minuuttia.[6]
Alkukauden 2010–2011 Kolarik pelasi Blue Jacketsin uudessa farmijoukkueessa, Springfield Falconsissa, kunnes marraskuussa 2010 Blue Jackets kauppasi hänet New York Rangersiin vaihdossa Dane Byersiin.[7] Kolarik pelasi loppukauden lähinnä seuran farmijoukkue Hartford Wolf Packissa, jonka kolmanneksi paras maalintekijä hän oli Kris Newburyn kanssa 17 osumallaan. Pudotuspeleissä Kolarik oli joukkueen paras maalintekijä John Mitchellin kanssa kolmella osumallaan.[1] Hän pelasi kauden aikana Rangersissa neljä NHL-ottelua tehden yhden syöttöpisteen. Kesäkuussa 2011 Kolarik teki seuran kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[8]
Kolarik oli kauden 2011–2012 kokonaan pelaamatta, kun hän sai polvivamman Rangersin syksyn 2011 harjoitusleirillä.[9] Alkukauden 2012–2013 Kolarik pelasi kokonaan farmijoukkue Hartford Wolf Packissa osaksi NHL:n työsulunkin vuoksi. Tammikuussa 2013 Rangers kauppasi hänet Pittsburgh Penguinsiin vaihdossa Benn Ferrieroon.[10][11] Kolarik pelasi loppukauden AHL-joukkue Wilkes-Barre/Scranton Penguinsin vahvuudessa. Hän oli joukkueen kolmanneksi paras pistemies tehoilla 15+18=33. Kolarik teki AHL:ssä kauden aikana kaikkiaan tehot 31+37=68, joilla hän jakoi liigan pistepörssin kolmannen sijan Oklahoma City Baronsin Mark Arcobellon kanssa. Pudotuspeleissä Kolarik oli Trevor Smithin kanssa Penguinsin paras maalintekijä viidellä osumallaan.[1] Hän pelasi kauden aikana myös AHL:n tähdistöottelussa.[2]
Siirtyminen Eurooppaan
muokkaaKaudeksi 2013–2014 Kolarik siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Ruotsin SHL-liigan Linköpings HC:hen.[12] Hän voitti 30 osumallaan koko liigan maalipörssin ja palkittiin kauden päätteeksi Håkan Loob Trophylla. Kolarik teki runkosarjassa kaikkiaan 48 tehopistettä, joilla hän oli joukkueensa kolmanneksi paras pistemies ja sijoittui SHL:n pistepörssissä viidenneksi. Kolarik oli myös liigan tehokkain ulkomaalaispelaaja. Pudotuspeleissä hän oli Linköpingin paras maalintekijä kuudella osumallaan.[1] Kolarik voitti myös European Trophyn pistepörssin tehoilla 5+7=12. Kaudella 2014–2015 hän oli Mestarien liigassa joukkueensa paras syöttäjä Jeff Taffen kanssa kuudella syöttöpisteellään.[2] Lokakuussa 2014 Kolarik siirtyi loppukauden sopimuksella KHL-joukkue Avangard Omskiin.[13]
Kolarik siirtyi kaudeksi 2015–2016 Sveitsin National League A:n Kloten Flyersiin, jonka sisäisen maalipörssin toisen sijan hän jakoi 15 osumallaan Matthias Bieberin kanssa edellään vain Vincent Praplan. Kaudeksi 2016–2017 Kolarik siirtyi Saksan DEL-liigan Adler Mannheimiin. Hän oli joukkueen paras pistemies ja maalintekijä tehoilla 25+16=41. Kolarik jakoi koko liigan maalipörssin kolmannen sijan Grizzlys Wolfsburgin Brent Aubinin kanssa. Pudotuspeleissä hän oli Adlerin paras pistemies ja syöttäjä tehoilla 3+6=9. Mestarien liigassa Kolarik oli joukkueen paras syöttäjä ja jakoi sisäisen pistepörssin voiton David Wolfin kanssa tehoilla 1+3=4.[2]
Maajoukkueura
muokkaa| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Yhdysvallat
| |||
| Miesten jääkiekko | |||
| Alle 18-v. MM-kilpailut | |||
 Hopeaa |
Minsk 2004 | jääkiekko | |
Kolarik edusti Yhdysvaltoja Pyeongchangin olympiakisoissa 2018. Hän pelasi myös alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2004, jolloin Kolarik voitti hopeaa.[2]
Muuta
muokkaaKolarik meni elokuussa 2011 naimisiin entisen telinevoimistelija Kylee Bottermanin kanssa. Heillä on vuonna 2014 syntynyt poika Christian.[14]
Tilastot
muokkaa| Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
| 2002–2003 | US NTDP | NAHL | 44 | 16 | 22 | 38 | 43 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2003–2004 | US NTDP | NAHL | 10 | 3 | 4 | 7 | 4 | – | – | – | – | – | U18 | 6 | 1 | 3 | 4 | 2 | ||||||||||
| 2004–2005 | Univ. of Michigan | CCHA | 42 | 18 | 17 | 35 | 53 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2005–2006 | Univ. of Michigan | CCHA | 41 | 12 | 26 | 38 | 30 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2006–2007 | Univ. of Michigan | CCHA | 41 | 18 | 27 | 45 | 24 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2007–2008 | Univ. of Michigan | CCHA | 39 | 30 | 26 | 56 | 24 | – | – | – | – | – | 
| |||||||||||||||
| San Antonio Rampage | AHL | – | – | – | – | – | 7 | 4 | 2 | 6 | 0 | |||||||||||||||||
| 2008–2009 | San Antonio Rampage | AHL | 76 | 20 | 30 | 50 | 47 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2009–2010 | San Antonio Rampage | AHL | 59 | 17 | 18 | 35 | 41 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Columbus Blue Jackets | NHL | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| Syracuse Crunch | AHL | 17 | 9 | 6 | 15 | 14 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 2010–2011 | Springfield Falcons | AHL | 13 | 4 | 6 | 10 | 18 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| New York Rangers | NHL | 4 | 0 | 1 | 1 | 2 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| Connecticut Whale | AHL | 36 | 17 | 14 | 31 | 36 | 3 | 3 | 2 | 5 | 0 | |||||||||||||||||
| 2011–2012 | ei pelannut | |||||||||||||||||||||||||||
| 2012–2013 | Connecticut Whale | AHL | 41 | 16 | 19 | 35 | 38 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Wilkes-Barre/Scranton Penguins | AHL | 35 | 15 | 18 | 33 | 17 | 15 | 5 | 6 | 11 | 17 | |||||||||||||||||
| 2013–2014 | Linköpings HC | SHL | 53 | 30 | 18 | 48 | 64 | 14 | 6 | 4 | 10 | 16 | ||||||||||||||||
| 2014–2015 | Linköpings HC | SHL | 11 | 4 | 3 | 7 | 4 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Avangard Omsk | KHL | 29 | 7 | 9 | 16 | 10 | 12 | 4 | 4 | 8 | 8 | |||||||||||||||||
| 2015–2016 | Kloten Flyers | NLA | 36 | 15 | 12 | 27 | 14 | 2 | 1 | 0 | 1 | 0 | ||||||||||||||||
| 2016–2017 | Adler Mannheim | DEL | 50 | 25 | 16 | 41 | 38 | 7 | 3 | 6 | 9 | 2 | ||||||||||||||||
| 2017–2018 | Adler Mannheim | DEL | 47 | 23 | 23 | 46 | 14 | 10 | 0 | 8 | 8 | 8 | OK | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||
| 2018–2019 | Adler Mannheim | DEL | 46 | 21 | 27 | 48 | 6 | 14 | 3 | 8 | 11 | 8 | ||||||||||||||||
| 2019–2020 | EC Salzburg | EBEL | 48 | 20 | 23 | 43 | 16 | 3 | 1 | 3 | 4 | 0 | ||||||||||||||||
| 2 kautta | yhteensä | NHL | 6 | 0 | 1 | 1 | 2 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 5 kautta | yhteensä | AHL | 277 | 98 | 111 | 209 | 211 | 25 | 12 | 10 | 22 | 17 | ||||||||||||||||
| 3 kautta | yhteensä | DEL | 143 | 69 | 66 | 135 | 58 | 31 | 6 | 22 | 28 | 18 | ||||||||||||||||
| 2 kautta | yhteensä | SHL | 64 | 34 | 21 | 55 | 68 | 14 | 6 | 4 | 10 | 16 | ||||||||||||||||
| 1 kausi | yhteensä | NLA | 36 | 15 | 12 | 27 | 14 | 2 | 1 | 0 | 1 | 0 | ||||||||||||||||
| 1 kausi | yhteensä | KHL | 29 | 7 | 9 | 16 | 10 | 12 | 4 | 4 | 8 | 8 | ||||||||||||||||
Lähteet
muokkaa
- Chad Kolarik The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Chad Kolarik Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
- Chad Kolarik Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d e f Chad Kolarik The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Chad Kolarik Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- ↑ COYOTES SIGN CHAD KOLARIK TO ENTRY LEVEL CONTRACT 13.4.2008. GLENDALE, ARIZONA: Arizona Coyotes. Viitattu 25.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Columbus Blue Jackets Acquire Forwards Matt Rust and Chad Kolarik in a Pair of Deals 3.3.2010. COLUMBUS, OHIO: Columbus Blue Jackets. Viitattu 25.2.2018. (englanniksi)
- ↑ NHL: Rob Blake pisti pisteen uralleen, Upshall jatkaa Phoenixissa Jatkoaika.com. 11.6.2010. Jatkoaika r.y. Viitattu 25.2.2018.
- ↑ Columbus Blue Jackets at St. Louis Blues Box Score — April 5, 2010 Hockey-Reference.com. 5.4.2010. Sports Reference LLC. Viitattu 25.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Rangers obtain Kolarik from Jackets 12.11.2010. New York Rangers. Viitattu 25.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Rangers, Kolarik agree on an extension 17.6.2011. New York Rangers. Viitattu 25.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Chad Kolarik Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
- ↑ Penguins Acquire Forward Chad Kolarik from the NY Rangers in exchange for Benn Ferriero 24.1.2013. Pittsburgh Penguins. Viitattu 25.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Pittsburgh ja Rangers vaihtoivat hyökkääjiä Jatkoaika.com. 24.1.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 25.2.2018.
- ↑ Ruotsalaisseura nappasi kovan tason AHL-pyssyn suomikiekko.com. 29.6.2013. Nordic Sport Media. Viitattu 25.2.2018.
- ↑ Raimo Summasen Omsk nappasi maaliahneen jenkkitaiturin suomikiekko.com. 18.10.2014. Nordic Sport Media. Viitattu 25.2.2018.
- ↑ Amato, Laura: Kylee Kolarik, Chad’s Wife: 5 Fast Facts You Need to Know Heavy.com. 14.2.2018. Heavy, Inc. Viitattu 25.2.2018. (englanniksi)