Cecilia Blomqvist
Cecilia Blomqvist eli Sisar Cecilia (8. syyskuuta 1845 Pori – 7. joulukuuta 1910 Helsinki)[1] oli suomalainen diakonissa. Häntä pidetään Aurora Karamzinin ja Mathilda Wreden ohella yhtenä suomalaisen sosiaalityön uranuurtajana.[2] Blomqvist oli ensimmäinen seurakunnissa työskennellyt diakonissa ja käynnisti vielä nykyäänkin jatkuvan Helsingin Kaupunkilähetyksen toiminnan.
| Cecilia Blomqvist | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. syyskuuta 1845 Pori |
| Kuollut | 7. joulukuuta 1910 (65 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | diakonissa |
Lapsuus ja nuoruus muokkaa
Cecilia Blomqvist syntyi syyskuussa 1845 varakkaan porilaisen merikapteenin perheeseen. Hänen äitinsä kuoli jo Cecilian ollessa pieni. Merikapteeni Blomqvistin toinen vaimo puolestaan kuoli synnytykseen, ja niin Cecilia jäi huolehtimaan kahdeksan vuotta nuoremmasta sisarpuolestaan, vaikka hänen isänsä meni naimisiin vielä kolmannen kerran. 16-vuotiaana Cecilia oli mukana isänsä aluksen Välimerelle ulottuneella, pitkällä purjehduksella.[3]
Kun kolme Cecilian sukulaislasta oli kuollut kurkkumätään, hän päätti ryhtyä auttamaan muita ihmisiä. Cecilia liittyi Porin Rouvasväenyhdistykseen, joka oli keskittynyt auttamaan vähäosaisia naisia ja lapsia. Hän piti köyhille lapsille pyhäkoulua ja opetti heille muun muassa vaatteiden korjausta. 1860-luvun suurien nälkävuosien aikana Cecilia hoiti sairaita ja yritti hankkia orpolapsille koteja. Hän huolehti myös syöpään sairastuneesta isästään tämän kuolemaan asti.[3]
Työ diakonissana muokkaa
Isänsä kuoltua Celicia Blomqvist aloitti vuonna 1873 28-vuotiaana opinnot Helsingin Diakonissalaitoksessa. Neljän vuoden kuluttua hänet vihittiin diakonissaksi. Blomqvistista olisi haluttu samalla tehdä myös koko laitoksen johtaja, mutta hän kieltäytyi ottamasta tehtävää vastaan yksin. Niinpä Blomqvistin lisäksi nimitettiin kaksi muuta johtajaa, joilla jokaisella oli oma vastuualueensa.[3] Vuonna 1879 Blomqvist aloitti työskentelyn Raumalla, Suomen ensimmäisenä seurakunnan palkkaamana diakonissana.[4][5] Neljä vuotta myöhemmin Blomqvistille annettiin tehtäväksi käynnistää Helsingin Kaupunkilähetyksen toiminta.[3] Yhdistyksen toimitilat perustettiin Punavuoren kaupunginosaan, josta käsin Blomqvist vieraili apua tarvitsevien luona. Hän aloitti myös nykyäänkin jatkuvan kodittomille ja muille vähäosaisille suunnatun jouluruokailun järjestämisen.[6] Blomqvist valittiin ensimmäisenä naisena Suomessa kunnalliseen Vaivaishoitohallitukseen vuonna 1889, välittömästi naisten valinnan mahdollistaneen lakimuutoksen jälkeen.[1]
Viimeiset vuodet muokkaa
Vuonna 1895 Blomqvist siirtyi Helsingistä Turun kaupunkilähetyksen diakonissaksi.[7] Vuosisadan vaihteessa hän aloitti Helsingin Sörnäisiin perustetun valtion väliaikaisen leprasairaalan johtajana ja jatkoi tehtävässä, kun sairaala siirrettiin Orivedelle. Cecilia Blomqvist jäi eläkkeelle vuonna 1910 ja kuoli perheettömänä saman vuoden joulukuussa 65-vuotiaana.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Pirjo Markkola: Blomqvist, Ceciclia (1845 - 1910) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 12.1.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Sisar Cecilia – hyvä ihminen[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e Vilmi, Ulla-Maija: Sisar Cecilia — aikansa uranainen 27.4.2006. Vantaan Lauri. Viitattu 7.5.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ Elämää yhteisessä kodissa (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Diakonissalaitos
- ↑ Rauman seurakunnan lyhyt historia
- ↑ HelsinkiMissio – kaupunkilähetyksen historiaa
- ↑ Turku City Mission – Historian kertomaa
Kirjallisuutta muokkaa
- Hurskainen, Eeva: Sisar Cecilia – hyvä ihminen. Helsinki: Kirjapaja, 2006. ISBN 951-60730-6-9.