Casimir Périer

(Ohjattu sivulta Casimir Perier)

Casimir Pierre Périer (11. lokakuuta 1777 Grenoble[1]16. toukokuuta 1832 Pariisi)[2] oli ranskalainen pankkiiri ja valtiomies,[3] joka toimi Ranskan pääministerinä vuosina 1831–1832. Hän oli heinäkuun monarkian alkuaikojen merkittävä vaikuttaja.

Casimir Périer
Casimir Perier, Louis Hersentin maalaama muotokuva vuodelta 1827.
Casimir Perier, Louis Hersentin maalaama muotokuva vuodelta 1827.
Ranskan pääministeri
Monarkki Ludvig Filip I
Edeltäjä Jacques Laffitte
Seuraaja Jean-de-Dieu Soult
Henkilötiedot
Syntynyt11. lokakuuta 1777
Grenoble, Ranska
Kuollut16. toukokuuta 1832 (54 vuotta)
Pariisi, Ranska
Tiedot
Puolue Resistanssipuolue
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

ElämänvaiheitaMuokkaa

Périerin isä oli varakas pankkiiri ja tehtailija. Périer palveli Ranskan armeijan esikunnassa Napoleonin Italian-sotaretkellä vuosina 1798–1801, minkä jälkeen hän palasi Ranskaan ja perusti veljensä Antoine Scipion Périerin kanssa menestyksekkääksi muodostuneen pankin. Hänestä tuli yksi Pariisin merkittävimmistä pankkiireista ja hänet valittiin vuonna 1817 edustajainkamariin, missä hän liittyi liberaaliin oppositioon. Périer vastusti muun muassa hallituksen suunnitelmaa Ranskan sotakorvausten maksamiseksi ulkomaisten pankkien rahoilla. Heinäkuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1830 hänet valittiin edustajainkamarin puhemieheksi.[2][3]

Kuningas Ludvig Filip nimitti Périerin pää- ja sisäministeriksi 13. maaliskuuta 1831. Hän palautti järjestyksen Ranskaan ankarilla keinoilla: kansalliskaarti sai tukahduttaa mielenosoitukset Pariisissa ja marras–joulukuussa 1831 armeija kukisti silkkityöläisten kansannousun Lyonissa.[2] Périerin hallitus sääti myös uuden vaalilain, jolla äänioikeutta laajennettiin laskemalla kynnyksenä olevaa tulorajaa jonkin verran. Huhtikuussa 1831 edustajainkamari hajotettiin ja hallitus sai uusissa vaaleissa tuekseen vahvan enemmistön.[1] Périerin aikana Ranska oli myös aktiivinen ulkopolitiikassa: heinäkuussa 1831 laivasto-osasto lähetettiin Lissaboniin pakottamaan Portugalin hallitus korvaamaan ranskalaisille kauppiaille aiheutuneita omaisuuden menetyksiä, elokuussa 1831 Ranskan armeija lähetettiin puolustamaan Belgiaa Hollannilta ja helmikuussa 1832 miehitettiin Anconan satamakaupunki Italiassa. Périerin johtamistapa oli autoritaarinen eikä aina miellyttänyt kuningastakaan.[2] Périer sairastui koleraan[3] vierailtuaan suuren koleraepidemian aikana pariisilaisessa sairaalassa ja kuoli kuusi viikkoa myöhemmin.[1]

Casimir Périerin poika oli ministerinä toiminut Auguste Perier (vuodesta 1874 Casimir-Perier) ja pojanpoika Ranskan pääministerinä ja presidenttinä lyhyen aikaa toiminut Jean Casimir-Perier.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Nordisk familjebok (1915), s. 481–482 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 21.8.2021.
  2. a b c d Casimir Perier (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 4.8.2013.
  3. a b c Tietosanakirja VII, s. 398. Seitsemäs osa. Helsinki: Otava, 1915.

Aiheesta muuallaMuokkaa