Rotkopunavarpunen

lintulaji
(Ohjattu sivulta Carpodacus synoicus)

Rotkopunavarpunen (Carpodacus synoicus) on peippojen heimoon kuuluva varpuslintu.

Rotkopunavarpunen
Takana koiras ja edessä naaras
Takana koiras ja edessä naaras
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Peipot Fringillidae
Suku: Punavarpuset Carpodacus
Laji: synoicus
Kaksiosainen nimi

Carpodacus synoicus
(Temminck, 1825[1])

Katso myös

  Rotkopunavarpunen Wikispeciesissä
  Rotkopunavarpunen Commonsissa

Tuntomerkit

muokkaa

Rotkopunavarpunen on 13,5–15 senttimetriä pitkä. Se on kooltaan ja muodoltaan punavarpusen kaltainen. Koiraalla on punainen naama ja vaaleamman ruusunpunertavat päänsivut, alapuoli ja yläperä. Muuten ruskeansävyisessä selkäpuolessakin on ruusunpunertavaa sävyä. Päälaen etuosa on hopeanvalkoinen. Naaras ja ensimmäisen kesän koiras ovat väriltään harmaanruskeita, pää on hieman muuta ruumista ruskeampi. Joillain ensimmäisen kesän koirailla ja vanhoilla naaraillakin voi olla naamassa ja alapuolella hieman ruusunpunertavaa väriä.[2]

Levinneisyys

muokkaa

Rotkopunavarpusia elää Egyptissä, Israelissa, Jordaniassa, Saudi-Arabiassa, Afganistanissa ja Kiinassa.[1] Se on paikkalintu.[2]

Elinympäristö

muokkaa

Rotkopunavarpunen pesii aavikoiden vuoristojen rotkoissa ja wadeissa ja voi elää karuillakin paikoilla kunhan vettä on kohtuullisen matkan päässä. Rotkopunavarpuset käyvät juomapaikoilla aamuisin ja iltapäivisin, mutta kuuminä päivinä myös keskipäivällä.[2]

Lisääntyminen

muokkaa

Rotkopunavarpusen pesä on korkealla kallionhalkeamassa ja vain harvoin matalalla lähellä maata.[2]

Ravinto

muokkaa

Rotkopunavarpunen käyttää ravinnokseen pääasiassa siemeniä.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c BirdLife International: Carpodacus synoicus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.1.2023. (englanniksi)
  2. a b c d e Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 388. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.