Carl Gustaf Eschner
Carl Gustaf Eschner (17. helmikuuta 1805 Loviisa – 21. marraskuuta 1853 Turku) oli turkulainen kauppias, joka testamenttasi Turun kaupungille noin 30 000 hopearuplaa merimiehiä ja kauppamiehiä hoitavan vapaasairaalan rakentamiseksi.[1] Sairaala jäi aikoinaan rakentamatta, mutta vuonna 1919 varojen hoitajaksi perustettu Eschnerska Frilasarettet -säätiö on tukenut merkittävästi Turunmaan sairaalan, sisätautisairaalan ja vuosina 1961–2007 toimineen saattohoitokoti Turun Radiumkodin rakentamista.[2] Säätiö on tukenut myös muun muassa Turun yliopistoa ja Åbo Akademita.[3] Esimerkiksi vuonna 2019 säätiö lahjoitti miljoona euroa Åbo Akademin gerontologian professuurin perustamiseksi.[4]
Carl Gustaf Eschner ansaitsi omaisuutensa kaupankäynnillä ja laivanvarustajana. Hän oli osavarustajana kymmenkunnassa rahtilaivassa ja osakkaana telakkayrityksessä sekä suomalais-venäläisessä valaanpyyntiyhtiössä Rysk-Finska Hwalfiskeri Bolaget.[5]
Eschner kuoli perheettömänä 48 vuoden iässä. Kymmenen päivää ennen kuolemaansa hän allekirjoitti testamentin kolmestakymmenestätuhannesta hopearuplasta sairaalan perustamiseksi. Hanketta yritettiinkin saada liikkeelle monta kertaa vuosina 1862–1918, mutta hankkeen toteutumisen esteenä olivat muun muassa nopea inflaatio ja Eschnerin liian yksityiskohtaiset testamenttimääräykset. Hänen viimeinen tahtonsa oli muun muassa, että sairaala olisi pitänyt rakentaa Samppalinnan tuulimyllyn paikalle, jota pidettiin tarkoitukseen sopimattomana tonttina.[5][6]
Vuonna 1919 perustettiin sairaalahankkeen toteuttamiseksi säätiö nimeltä Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet. Säätiö omisti Samppalinnan tuulimyllyn vuoteen 1956 asti, jolloin se teki kaupungin kanssa vaihtokaupan ja sai tilalle sairaalatontin Mäntymäeltä, nykyisen Turun kaupunginsairaalan alueelta.[6]
Vuonna 1967 lopulta todettiin lahjanantajan alkuperäisen toiveen täyttäminen mahdottomaksi, ja säätiön sääntöjä muutettiin 1967 ja 2008 niin, että säätiö voi vapaammin tukea turkulaista ja varsinaissuomalaista sairaalatoimintaa, vanhusten asumista ja ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 2, p. 1060. Otava 1968.
- ↑ Vainio, Kari: Sairaalarakentamisen rakennemuutos. (Arkistoitu – Internet Archive) Päätoimittajan kolumni. Turun Sanomat 22.3.2014. Viitattu 21.1.2016.
- ↑ Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet teki merkittävän lahjoituksen Turun yliopiston ja Åbo Akademin varainhankintakampanjoihin. (Arkistoitu – Internet Archive) Turun yliopisto 17.12.2015. Viitattu 21.1.2016.
- ↑ Lehtola, Johanna: Åbo Akademille miljoonan euron rahoitus – perustaa uuden professuurin vanhustenhuollon kehittämiseksi 26.6.2019. YLE Uutiset. Viitattu 26.6.2019.
- ↑ a b c Historisk bakgrund. Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet r.s. Viitattu 21.1.2016.
- ↑ a b Järvinen, Tapani: Tuulimyllyistä viimeisin (Arkistoitu – Internet Archive). Martinranta-lehti 2/2012, s. 12–13. Martinrantaseura ry. Viitattu 21.1.2016.
Kirjallisuutta muokkaa
- Huldén, K. J.: Eschnerska frilasarettet 1853–1990: Historien om en testamentarisk donation. Åbo: Stiftelsen Eschnerska frilasarettet, 1992. ISBN 952-90-3722-8. Teoksen verkkoversio.
- Kevin, Torbjörn: Min oryggeliga vilja: Om C. G. Eschner och en stiftelse. Åbo: Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet, 2019. ISBN 978-952-94-1650-9.