Carl David af Wirsén

Carl David af Wirsén (9. joulukuuta 1842 Vallentuna, Ruotsi15. kesäkuuta 1912 Tukholma) oli ruotsalainen runoilija, kirjallisuuskriitikko, Ruotsin akatemian pysyvä sihteeri ja jäsen.

Carl David af Wirsén

Carl David af Wirsén syntyi Bällstan kartanossa Vallentunassa Uplannissa. Hän valmistui ylioppilaaksi 1860 ja filosofian tohtoriksi Uppsalan yliopistossa 1866. Hän toimi kirjallisuuden historiann dosenttina ja estetiikan professorina sekä myöhemmin Upsalan Katedraalikoulun latinan ja ruotsin kielien lehtorina. Hän oli lahjakas, osasi puhua 14 eri kieltä.[1]

Vuonna 1875 hän muutti Göteborgiin, kirjastonhoitajaksi, mutta palasi Tukholmaan viiden vuoden kuluttua. Vuonna 1879 hänet valittiin Ruotsin akatemiaan ja vuodesta 1884 alkaen hän toimi kuolemaansa saakka myös Ruotsin akatemian pysyvänä sihteerinä. Akatemisassa hänen tuolinsa oli tuoli kahdeksan. Vuodesta 1880 hän toimi kirjallisuuskriitikkona Post- och Inrikes Tidningar ja vuodesta 1886 Vårt Land -lehdissä.[2]

Af Wirsénin tuotanto käsittää kirjallisuuskritiikkiä, muistiinpanoja ja runokokoelmia: Dikter (1876), Nya dikter (1880), Vintergrönt (1890), Toner och sägner (1893) ja Visor, romanser och ballader (1899). Wirsén oli romantikko, eikä hän arvostanut 1800-luvun lopun uusia virtauksia. August Strindberg, Ellen Key, Verner von Heidenstam ja monet muut kirjailijat joutuivat hänen arvostelemikseen, mutta hän sai puolestaan itsekin heiltä arvostelua.[2]

Wirsén oli myös syvästi uskonnollinen, ja hänen runoissaan on vaikutteita platonismista. Hänen uskonnollisuutensa ilmenee hyvin hänen julkaisemissa teoksissaan. Vihkossa Kristna högtids- och helgdagar. En samling sånger och psalmer vuodelta 1889 ilmestyi hänen tunnetuin virtensä ”En vänlig grönskas rika dräkt”.[3] Hän on myös kääntänyt joitain virsiä ruotsiksi.[1]

Virsi ”En vänlig grönskas rika dräkt” on Ruotsissa kenties keskeisin kesävirsi ja juhannuspäivän virsi kahden muun suvivirren, Israel Kolmodinin "Jo joutuu armas aika" (Ruotsin kirkon virsikirja 199, "Jo joutui armas aika", Suomen ev. lut. kirkon virsikirja 571) ja Paul Gerhandin virren "Taas saapui suvi pohjolaan" (Ruotsin kirkon virsikirja 200) rinnalla. Se on Ruotsin kirkon virsikirjassa virsi 201ː "Jo tuuli halki laaksojen". Virren suomennos, 1-4. säkeistöt on Pekka Kivekkään ja 5. säkeistö Niilo Rauhalan 1995 tekemä. Virren sävelmä on Waldemar Åhlénin melodia vuodelta 1933. Virsi on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkielisessä virsikirjassa virsi 539. Af Wirsénin virsi on vuorostaan ollut esikuvana ja innoittajana Harry Martinsonin virrelle "De blomster som i marken bor", "Kun talven unta nukkuu maa", Ruotsin kirkon virsikirja 202.[4]

LähteetMuokkaa

  1. a b Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 767. Stockholm: Gummesons bokförlag, 1964. (ruotsiksi)
  2. a b Wirsén, Carl David af svenskaakademien.se. Viitattu 17.11.2020. (ruotsiksi)
  3. Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen, s. 518, 519. Visby: Wessmans musikförlag, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6. (ruotsiksi)
  4. Inger Selander: ”"De blomster som i marken bor" Harry Martinsons sommarpsalm”, Nät tron blir sång Om psalm i text och ton, s. 104, 105, 110. Artos & Norma Bokförlag, 2008. ISBN 978-91-7582-412-5. (ruotsiksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa