Bulgarian–Bysantin sota (889–897)
Bulgarian–Bysantin sota (889–897) käytiin keisari Leo VI:n ollessa Bysantin valtaistuimella. Sota päätti pitkähkön rauhan kauden, joka oli alkanut Bulgarian kääntymisestä krstinuskoon ja Bysantin kirkon alaisuuteen vuonna 864.[1] Sodan aloitti Bulgarian tsaari Simeon noustuaan valtaistuimelle 889. Hänen tarkoituksenaan oli laajentaa Bulgariaa etelään.[2]
| Bulgarian–Bysantin sota (889–897) | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Osa Bulgarian–Bysantin sotia | |||||
 Bulgarialaiset surmaavat Bysantin maaherra Gregorios Taronitesin Tessalonikissa.
| |||||
| |||||
| Osapuolet | |||||
| Komentajat | |||||
|
tsaari Simeon |
keisari Leo VI | ||||
Leo VI:n hallituskauden aikana Bysantti kävi useita sotia myös muslimeja vastaan. Kun Bysantti joutui vuodesta 889 yhtä aikaa sotimaan molempia vihollisiaan vastaan, joutui Leo VI ostamaan liittolaisekseen unkarilaiset, jotka olivat juuri siirtymässä kohti Tonavaa. Keisarin palkkaamina he hyökkäsivät bulgaarien kimppuun pohjoispuolelta. Simeon puolestaan liittoutui unkarilaisia seuranneen petsenegi-heimon kanssa. Sota päättyi vuonna 896 Bulgarian voittoon: unkarilaiset väistivät Pannoniaan ja Simeon sai Bysantilta vuoden 897 rauhansopimuksessa lupauksen vuosittaisista lahjamaksuista Bulgarialle.[2].
Lähteet muokkaa
- ↑ Otavan suuri ensyklopedia, 1. osa (Aakkoset-Cicero), s. 702. Otava, 1976. ISBN 951-1-02233-4.
- ↑ a b Heikki Kirkinen: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 7., s. 162. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-07689-2.