Brnon raitioliikenne
Brnon raitioliikenne (tšekiksi Tramvajová doprava v Brně, lyhyemmin Tramvaje v Brně) on Tšekin tasavallan vanhin raitiotieverkosto; Brnon ensimmäiset hevosraitiolinjat avattiin vuonna 1869.[1] Nykyisin Brno on Tšekin tasavallan toiseksi suurin kaupunki Prahan jälkeen, ja kaupungin raitiotieverkosto on niinikään maan toiseksi suurin.
| Brnon raitioliikenne | |
|---|---|
 Tatra KT8D5 |
|
 |
|
| Tyyppi | raitiotiejärjestelmä |
| Sijainti | Brno, Tšekki |
| Avattu |
1869 (hevosraitiotie) 1884 (höyryraitiotie) 1900 (sähköraitiotie) |
| Pituus | 139 km |
| Linjoja | 11 |
| Raideleveys | 1 435 mm |
| Sähköistys | 600 V tasavirta |
| Liikennöitsijä(t) | Dopravní podnik města Brna |
| Matkoja vuodessa | 196 513 (2013) |
| Aiheesta muualla | |
| Viralliset kotisivut | |
Raitiotiejärjestelmä koostuu nykyisin 11 linjasta. Käytössä olevien raiteiden kokonaispituus on 139 kilometriä ja liikennöitävien ratojen yhteispituus 70,4 kilometriä.[2] Linjat eivät palvele vain kantakaupunkia, vaan jatkuvat myös Brnon eteläpuolella sijaitsevaan naapurikaupunkiin: Modřiceen. Ennen viimeisintä, vuonna 2008 tehtyä laajennusta ratojen yhteispituus oli 69,7 km. Raitiovaunuja liikennöi Brnon kaupunki eli Dopravní podnik města Brna (DPMB).
Tšekin kielen Brnon murteella raitiovaunu on "šalina". Sana on peräisin saksan ilmauksesta "Elektrische Linie" (sähköiset linjat).
Historia muokkaa
Ensimmäinen hevosraitiotie muokkaa
Brno oli entisen Itävalta-Unkarin kolmanneksi suurin kaupunki, ja se on nykyisin osa Tšekin tasavaltaa. Kaupunkiin rakennettiin valtion ensimmäinen hevosraitiotie, joka avattiin 17. elokuuta 1869. Sen reitti kulki keskustasta pohjoiseen Lažanskýplatzille (nykyiselle Moravské náměstílle), joka sijaitsi tuolloin eri paikkakunnalla: Královo Polessa. Liikennöitsijänä toimi "Brnon raitiotieyhdistys", ja se kuljetti matkustajien lisäksi myös rahtia. Aluksi käytössä oli vain kuusi raitiovaunua, mutta yhtiö osti vähitellen yhteensä 57 matkustajavaunua. Hevosraitioliikenne oli keskeytyksissä vuosina 1875-1877.[1]
Toinen hevosraitiotie muokkaa
Brnon raitiotie -niminen yritys perustettiin kesäkuussa 1876, ja sen ensimmäinen raitiolinja kulki päärautatieasemalta Pisárkyyn. Vähän ajan kuluttua avattiin toinen linja. Kumpaakin linjaa liikennöitiin ainoastaan kesäisin.
Höyryraitiotie muokkaa
Uusi liikennöitsijä, "Brnon höyryraitiotie", alkoi liikennöidä höyryraitiovaunuilla vuonna 1884. 1900-luvulla höyryraitioteitä alettiin korvata sähköraitioteillä, mutta höyryvetureita käytettiin tavarankuljetukseen vuoteen 1914 asti.[1]
Ensimmäiset sähköraitiovaunut muokkaa
Brnon ensimmäisten sähköraitiolinjojen liikenne alkoi 21. kesäkuuta 1900.[1] Näillä linjoilla käytettiin 41 moottorivaunua ja 41 perävaunua. Jälkimmäisistä 12 kpl muunnettiin olemassaolleista höyryraitiovaunuista. Sähköraitioteiden liikennöitsijänä toimi Company Brno. Samaan aikaan kun monilla muilla alueilla siirryttiin sähkökäyttöön, Brnon höyrykäyttöiset raitiovaunut olivat hyvin tehokkaita, ja oli kustannustehokaampaa pysyä vanhassa tekniikassa. Kaupungeissa, joiden raitiotiet eivät olleet yhtä vakiintuneita, kuten Prahassa, Teplicessä, Liberecissä ja Olomoucissa, siirryttiin nopeammin sähköraitioteihin.
Ensimmäisen liikennöintivuoden aikana rakennettiin useita uusia linjoja, ja pian raitioteillä oli jo viisi linjaa. Vuonna 1914 liikennöitsijälle tuli talousvaikeuksia, ja itävaltalainen (wieniläinen) sähköverkkoyhtiö Aktiengesellschaft osti yhtiön. Ensimmäisen maailmansodan aikana suunniteltiin laajennuksia, ja yksi linja jatkettiin sairaalle.
Brnon raitioliikenteen kultakausi muokkaa
Tšekkoslovakian synnyn jälkeen vuonna 1918 perustettiin Společnost brněnských elektrických pouličních drah. Liikennöitsijän ensimmäisenä tehtävänä oli sodan aikana rappeutuneiden raitiovaunujen ja ratojen kunnostus. Vuodesta 1924 alkaen rakennettiin myös uusia raitiotietä, ja muutamaa vuotta myöhemmin liikennöitsijä alkoi kaksiraiteistaa yksiraiteisia ratoja.
Vuoteen 1938 mennessä liikenteessä oli yhteensä kahdeksan raitiolinjaa. Vuonna 1942 Brünn-Lösch/Brno-Líšeňin kaupunkirata muunnettiin junaksi, joka pystyi liikennöimään myös raitioteillä.
Kalusto muokkaa
Vuonna 2023 Brnon raitiovaunukalustoon kuuluivat seuraavat vaunut:
| Kuva | Vaunutyyppi | Muunnelmat | Käytössä[3] |
|---|---|---|---|
|
Tatra T3 | Tatra T3G, Tatra T3R, Tatra T3P, Tatra T3R.EV, Tatra T3R.PV | 44 |
|
Tatra K2 | Tatra K2R.03-P, Tatra K2P, Tatra K2T | 4 |
|
Tatra KT8D5 | Tatra KT8D5R.N2, KT8D5N | 32 |
|
Tatra T6A5 | Tatra T6A5 | 48 |
|
Škoda 03 T | Škoda 03T | 17 |
|
Tatra K3R-N | Tatra K3R-N | 4 |
|
Vario LF | VarioLFR. E | 32 |
|
Škoda 13 T | Škoda 13T | 49 |
|
Vario LF2 | VarioLF2R.E | 32 |
|
EVO2 | EVO2 | 25 |
.jpg)
|
Škoda 45 T | Škoda 45 T | 2 |
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d History Dopravní podnik města Brna, A.S. (DPMB). Arkistoitu 28.1.2021. Viitattu 28.8.2020.
- ↑ Figures and Data Dopravní podnik města Brna, A.S. (DPMB). Arkistoitu 28.1.2021. Viitattu 22.9.2013.
- ↑ Evidence vozidel DPMB Bmhd.cz. Viitattu 27.3.2023. cs
Strassenbahnen in der Tschechischen und Slowakischen Republik: von der Pferdebahn zum Tatrawagen; die Geschichte der tschechischen und slowakischen Strassenbahnbetriebe von einst und jetzt in Wort und Bild, Verlag für Verkehrsliteratur Bauer, Dresden, 1995, ISBN3980430308
