Borneonkissa

kissaeläinten heimoon kuuluva nisäkäslaji

Borneonkissa, vanhoilta nimiltään borneonpunakissa ja lahtikissa, (Catopuma badia,[2] joskus käytetään sukua Pardofelis, Felis, Profelis tai Badiofelis) on Borneon saarella Kaakkois-Aasiassa elävä kissaeläinlaji. Borneonkissasta ei tiedetä paljoa, sillä se on hyvin harvinainen.

Borneonkissa
Uhanalaisuusluokitus

Erittäin uhanalainen [1]

Erittäin uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka: Theria
Osaluokka: Istukkanisäkkäät Eutheria
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Alalahko: Feliformia[2]
Heimo: Kissaeläimet Felidae
Alaheimo: Kissat Felinae
Suku: Kultakissat Catopuma
Laji: badia
Kaksiosainen nimi

Catopuma badia
(Gray, 1874)

Borneonkissan levinneisyys Siniset pisteet osoittavat missä borneonkissoja on nähty vuosina 2003–2005.
Borneonkissan levinneisyys
Siniset pisteet osoittavat missä borneonkissoja on nähty vuosina 2003–2005.
Katso myös

  Borneonkissa Wikispeciesissä
  Borneonkissa Commonsissa

Havainnot muokkaa

Ennen vuotta 1998 borneonkissa oli nähty elävänä vain kaksi kertaa. Ensimmäinen havainto tehtiin joko vuonna 1855 tai 1874. 1880-luvulla löydettiin muutama nahka ja kaksi pääkalloa. Vuonna 1893 löytyi joitakin jälkiä. Seuraavat tiedot lajin olemassaolosta saatiin vasta 1954, kun eräs matkailija näki Borneossa dajak-nimisen alkuasukasheimon seremonia-asusteissa borneonkissan turkista valmistettuja päähineitä. Lajin uskottiin jo kuolleen sukupuuttoon, kunnes vuonna 1992 saatiin pyydystettyä erikoisen näköinen kissa, joka kuitenkin kuoli pian. Geenitutkimuksissa se osoittautui naaraspuoliseksi borneonkissaksi. Ensimmäinen valokuva elävästä borneonkissasta saatiin vuonna 1998, jolloin yhdysvaltalainen luontokuvaaja Art Wolfe kuvasi Malesian ja Indonesian rajalla metsäpaloa paenneen yksilön.

Nykyään maailman eläintarhoissa on noin nelisenkymmentä lajin yksilöä, joista viisi on Yhdysvalloissa. Borneolaiset pyydystäjät saavat tarhoilta suuria palkkioita elävistä yksilöistä.

Ulkonäkö ja koko muokkaa

Borneonkissan turkki on punaruskea, mutta myös harmaita muunnoksia esiintyy. Vatsapuoli on muuta ruumista vaaleampi. Molekyylianalyysien perusteella laji on sukua aasiankultakissalle, mutta borneonkissan kallon lyhyt ja pyöreä rakenne on erilainen ja se on kooltaan pienempi kuin yleisempi sukulaisensa. Sen pienehköt korvat ovat alempana sivuilla kuin muilla kissoilla. Borneonkissan pituus on 50–65 cm, ohutkarvainen häntä on 30–40 cm pitkä. Eläin painaa 2–4 kg.

 
Maalaus borneonkissasta.

Ravinto muokkaa

Borneonkissa saalistaa yöaikaan lintuja, jyrsijöitä ja mahdollisesti myös apinoita.

Elinympäristö muokkaa

Borneonkissa elää tiheissä sademetsissä ja kalliopensaikoissa. Metsien hakkuun uskotaan heikentävän uhanalaisen lajin elinmahdollisuuksia.

Lähteet muokkaa

  • Macdonald, David: Nisäkkäät 1, s. 44. Maailman eläimet -sarjan 1. osa. Suomentanut Nurminen, Matti. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8.
  • Tieteen kuvalehti 5/1999, s. 19: artikkeli Villikissa ensi kertaa valokuvassa
  • Tunturisusi.com: Borneonkissa

Viitteet muokkaa

  1. Hearn, A., Sanderson, J., Ross, J., Wilting, A. & Sunarto, S.: Catopuma badia IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 14.7.2014. (englanniksi)
  2. a b Wilson & Reeder: Catopuma badia Mammal Species of the World. Bucknell University. Viitattu 29.04.2010. (englanniksi)