Boheemielämää (elokuva)
Boheemielämää (ransk. La vie de bohème) on Aki Kaurismäen ohjaama elokuva vuodelta 1992. Se perustuu Henri Murgerin romaaniin Boheemielämää. Suurin osa elokuvan näyttelijäkaartista on ranskalaisia lukuun ottamatta pääosanäyttelijöitä Matti Pellonpäätä ja Kari Väänästä sekä muutamia sivuosia, joissa näytteli muiden muassa Sanna Fransman. Lisäksi Kaurismäen ystävä, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja Samuel Fuller esiintyi pienessä roolissa. Elokuva on omistettu Kaurismäen isän Jorma Kaurismäen muistolle.
Boheemielämää | |
---|---|
La vie de bohème | |
Elokuvan juliste, Paula Oinonen, 1992. |
|
Ohjaaja | Aki Kaurismäki |
Käsikirjoittaja | Aki Kaurismäki |
Perustuu | Henri Murgerin romaaniin Boheemielämää |
Tuottaja | Aki Kaurismäki |
Kuvaaja | Timo Salminen |
Leikkaaja | Veikko Aaltonen |
Pukusuunnittelija | Simon Murray |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | |
Tuotantoyhtiö | Sputnik Oy |
Levittäjä | Finnkino |
Ensi-ilta |
|
Kesto | 103 minuuttia |
Alkuperäiskieli | ranska |
Budjetti | 9 180 170 mk |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Svensk Filmdatabas | |
Elokuvan ensiesitys oli 28. helmikuuta 1992 Berliinin elokuvajuhlilla, jossa se voitti elokuvakriitikkojen kansainvälisen liiton (FIPRESCI) palkinnon. Matti Pellonpää voitti vuoden parhaan miespääosan ja André Wilms parhaan sivuosan European Film Awardsin palkinnot 1992. Elokuva oli myös ehdolla parhaaksi elokuvaksi ja Evelyne Didi parhaan naispääosan palkinnon saajaksi. Aki Kaurismäki sai elokuvasta parhaan ohjauksen Jussi-palkinnon. Elokuvan teosta tehtiin myös Veikko Niemisen ja Jarmo Vesterin ohjaama dokumenttielokuva Missä on Musette?, joka esitettiin Yle TV1:ssä syyskuussa 1991 ja lisäksi myös vuoden 1992 Berliinin elokuvajuhlilla.[2]
Juoni
muokkaaElokuva alkaa, kun kirjailija Marcel Marx (André Wilms) saapuu kahvilaan saatuaan juuri pakit kustantajalta. Kahvilan tarjoilija tarjoutuu lukemaan Marcelin käsikirjoituksen. Marcel suostuu saadakseen kirjaan "kansan näkökulman". Seuraavana aamuna Marcel löytää häätöilmoituksen ovestaan. Hän koettaa karata ikkunan kautta, mutta isännöitsijä, herra Bernard, ehtii edelle. Bernardin apulainen lähtee saattamaan Marcelia pankkiin hakemaan rahaa kolmen kuun vuokraan. Matkalla Marcel kuitenkin huijaa poliisin pidättämään apulaisen ja hän pääsee karkuun. Samalla Marcelin entiseen asuntoon muuttaa uusi asukas, säveltäjä Schaunard (Kari Väänänen). Bernard saa sähkeen ”sotaministeriöstä”. Kirje onkin todellisuudessa Marcelilta, joka kertoo maksavansa vuokran vuoden kuluessa.
Marcel saapuu jälleen kahvilaan ja tapaa albanialaisen taidemaalarin Rodolfon (Matti Pellonpää), joka on asunut Ranskassa kolme vuotta. He ystävystyvät ja lähtevät Marcelin asunnolle, mutta löytävätkin sieltä Schaunardin soittamasta pianoa. Marcel hermostuu aluksi, mutta Rodolfon ehdotettua heidän kaikkien juovan viiniä yhdessä myös Schaunard ystävystyy heidän kanssaan.
Muutaman viikon päästä Rodolfo on maalaamassa taulua, mutta maali loppuu kesken. Hän menee pyytämään rahaa Marcelilta, mutta tämä ei laske häntä sisään, sillä hänellä on nainen sängyssä. Rodolfo menee tapaamaan toista tuttuaan ja saa tältä sormuksen pantattavaksi maalirahaa varten. Hän meneekin rock-klubille, jossa törmää Schaunardiin. He ihastuvat samaan naiseen ja Schaunard lupaa puhua tälle Rodolfon puolesta. Sen sijaan hän iskeekin tämän itse ja Rodolfo palaa kotiin. Hän törmää rappukäytävässä Mimi-nimiseen naiseen (Evelyne Didi). Hän antaa tämän nukkua asunnossaan samalla kun menee itse nukkumaan hautausmaalle taivasalle.
Roolit
muokkaaMatti Pellonpää | … | suuri albanialainen maalari Rodolfo |
André Wilms | … | suuri ranskalainen runoilija Marcel Marx |
Kari Väänänen | … | suuri irlantilainen säveltäjä Schaunard |
Evelyne Didi | … | Mimi |
Christine Murillo | … | Musette |
Jean-Pierre Léaud | … | sokeritehtailija Blancheron |
Carlos Salgado | … | kahvilan tarjoilija |
Alexis Nitzer | … | vuokraisäntä herra Bernard |
Samuel Fuller | … | toimituspäällikkö Gassot |
Jean-Paul Wenzel | … | Francis |
Lähteet
muokkaa- ↑ La vie de bohème (1992) Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 25.1.2017.
- ↑ Missä on Musette? Elonet. Viitattu 5.10.2022.