Blut und Boden
Blut und Boden (’veri ja maa’) oli kansallissosialistisessa Saksassa käytetty ilmaus, jolla haluttiin korostaa ”rodun” ja kotipaikan yhteyttä. Sitä käytti Walther Darré teoksessa Neuadel aus Blut und Boden (1930)[1] ja jo häntä ennen yhtenä ensimmäisistä kansallissosialismin yhteydessä August Winnig kirjoituksessa Befreiung (1926), jossa hän julistaa: ”Blut und Boden sind das Schicksal der Völker” (’Veri ja maa ovat kansojen kohtalo’)[2]. Kirjallisuudessa se on kotiseudun ja ”rodun” runosuuntaus, jota kansallissosialismi pyrki edistämään. Sen tausta on 1800-luvun saksalaisissa kylätarinoissa ja 1900-luvun alun Heimatkunst-kotiseututaiteessa.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ ”Blut und Boden”, Facta 2001, palsta 562. Osa 2. Helsinki: WSOY, 1981. ISBN 951-0-10223-7.
- ↑ Blut und Boden Store norske leksikon. 29.2.2020. Viitattu 21.12.2021. (norjaksi)
- ↑ Rantala, Risto & Turtia, Kaarina (toim.): ”Blut-und-Boden-Dichtung”, Otavan kirjallisuustieto, s. 98. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.